Tekoälyn tietäjät: Haastattelussa Ulla Tikkanen
Tulos: Teet töitä robottibussien ja kaupunkikehityksen parissa. Mikä on tekoälyn ja koneoppimisen rooli nyt kehitettävässä robottibussijärjestelmässä; ajaminen, reititys, asiakaspalvelu, helppokäyttöisyys ja analysointi?
Ulla Tikkanen: ”Tekoälyllä ja koneoppimisella on tärkeä rooli automatisoidun liikenteen pilotoinnissa ja käyttöönotossa. Automaattiajoneuvot keräävät ja vastaanottavat ajaessaan suuria määriä dataa eri lähteistä. Tekoälyn avulla näistä laajoista tiedoista voidaan jalostaa konkreettisia toimintamalleja.
Koneoppimista voidaan hyödyntää automaattiajoneuvon ajaessa. Kun ajoneuvo seuraa sille ennalta ohjelmoitua reittiä (3D-malli), se kerää myös jatkuvasti dataa ympäristöstään ja vertaa sitä lähtötilanteeseen sekä kertyvään dataan tarkentaen mallia reaaliaikaisesti. Samalla kerätään tietoa ajoneuvon teknisistä ominaisuuksista, kuten jarrutuksista ja kiihtyvyydestä, jolloin nuo tiedot voidaan yhdistää olemassa olevaan malliin ja muodostaa niiden pohjalta uusia toimintamalleja ajoneuvolle.
Käyttökokemuksen parantamiseen tähtäävä tieto on toinen olennainen tekoälyn käyttökohde: matkasta täytyy saada mahdollisimman sujuva. Reittioptimointi, eli tekoälyyn perustuva eri kulkumuotojen yhdistäminen ja vaikkapa maksaminen todellisen käytön perusteella eri rajapintojen ja palveluiden kautta liittyy olennaisesti robottibussien operoimiseen.
Usein robottibussia hyödynnetään matkaketjun ensimmäisellä tai viimeisellä osuudella yhdessä vaikkapa raideliikenteen tai muiden runkolinjojen kanssa. Siksi järjestelmien yhteensopivuus julkisen liikenteen kanssa on oleellista.
Käyttökokemusta mitataan esimerkiksi interaktiivisten kyselyiden muodossa tai sensoreiden avulla. Käyttökokemuksen ja palvelun laadun parantaminen on yksi tekoälyn käyttökohde. Käyttäjän henkilökohtainen tietoturva pitää tietysti varmistaa.”
Millaisia eettisiä tai lainsäädännöllisiä kysymyksiä robottiliikenteeseen liittyy?
”Liikenteen automaation ennustetaan vähentävän radikaalisti tiekuolemia, joka on globaalisti yksi yleisimmistä kuolinsyistä. Uusia ratkaisuja testattaessa täytyy kuitenkin edetä vahvasti turvallisuus edellä. Mielikuvat automaattiajamisen vaaroista ovat tiukassa, eivätkä alkuvuonna 2018 tapahtuneet, automaattiajamiseen liittyvät onnettomuudet USA:ssa auttaneet asiaa. Euroopassa suhtautuminen testaamiseen ja pilotointiin on kuitenkin hyvin paljon säädellympää ja vaatimukset testaavien yritysten turvallisuudelle ovat korkeammat.
Osallistuin viime viikolla EU-maiden ministeriöiden asiantuntijakokoukseen. Yksi keskeisimmistä eettisistä ja lainsäädännöllisistä kysymyksistä liittyi vastuuseen: onko mahdollisessa onnettomuustilanteessa vastuu kuljettajalla (ihminen) vai ajoneuvon tai muun järjestelmän osan valmistajalla. Loppujen lopuksi tämäkään kysymys ei ole mahdoton ratkaista. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa tehdään joka tapauksessa onnettomuussyyntutkinta, kuten missä tahansa onnettomuudessa. Sen perusteella voidaan määrittää vastuussa oleva taho ja seuraukset.
FABULOS-hankkeessa kartoitettiin EU-maiden lainsäädännön tilannetta tältä osin ja todettiin, että paikallinen lainsäädäntö vaihtelee maittain. Kaikissa hankkeen kumppanimaissa ei ole esimerkiksi sallittua ajaa ilman turvakuljettajaa autossa, vaikka itse operointi tapahtuisikin täysin ilman ihmisen puuttumista.
Etäohjauksen salliminen on keskeinen kysymys. Jotta automaattiajoneuvojen taloudellinen kestävyys on perusteltavissa, on aivan olennaista saada kuljettaja pois ajoneuvosta, sillä joukkoliikenteessä kuljettajan osuus operointikustannuksista on yli 50%. Säästämällä tämä osa kulurakenteessa, pystytään joukkoliikenteen palvelutasoa nostamaan merkittävästi. Itse näkisinkin, että suurimmat haasteet liittyvät lopulta enemmänkin toimivan liiketoimintamallin löytämiseen kuin vastuukysymyksiin.”
Missä mennään kumipyöräisen robottijoukkoliikenteen suhteen maailmalla? Onko FABULOS-hanke tässä suhteessa edistyksellinen tai tuottaako se tietoa, jota muualla ei vielä tutkita?
”Suomi on liikenteen automaation esimerkkimaa, sillä ratkaisuja kehitetään vahvasti PPP-hengessä (Public-Private-Partnership) yhdessä viranomaisten, muiden julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Suomesta löytyy myös automaattiliikenteen vaatimaa korkeaa verkkoteknologiaa.
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kuljettajan sijainnin ajoneuvon ulkopuolella, mikä antaa testauksessa etulyöntiaseman, kunhan ratkaisun kypsyys turvallisuuden osalta on riittävä.
FABULOS-hankkeessa keskeinen näkökulma on liikenteen muutos ja disruptio ja joukkoliikenteen rooli siinä.
Panostamalla radikaaleihin innovaatioihin julkisella sektorilla pyritään välttämään liikenteen painopisteen siirtyminen automaattisiin henkilöajoneuvoihin. Tutkimuksissa on viitteitä siihen, että pelkkä automaatio ei vielä ratkaise liikenteen ongelmia, eli ruuhkia ja kuormitusta ympäristölle. Päinvastoin, ajamisen helpottuessa ja demokratisoituessa yhä useammat käyttäjät saattaisivat hypätä yksityisomisteiseen automaattiautoonsa, mikä pahentaisi tilannetta erityisesti ruuhkien osalta entisestään.
FABULOS on historian ensimmäinen älyliikenteen hanke, jossa käytetään rahoitusinstrumenttina Euroopan komission esikaupallista hankintaa (Pre-Commercial Procurement, PCP). Mallissa julkinen sektori asettaa haasteen, johon yritykset kehittävät räätälöityjä ratkaisuja kolmivaiheisen kilpailullisen tuotekehitysprosessin avulla. Näin pyritään tukemaan innovatiivisia uusia yrityksiä ja hankkeen myötä tarjoamaan heille soveltuvuusselvitys ja ensireferenssi operoinnista todellisessa ympäristössä.
FABULOKSEN tapauksessa haaste on hyvin kunnianhimoinen: Kehittää kokonaisratkaisu useasta robottibussista koostuvan laivaston operointiin osana joukkoliikennettä ja sekoittuneessa liikenteessä kaupunkiympäristössä, kaikissa säätiloissa ja ilman turvakuljettajaa!
Vastaavaa ei ole tehty aiemmin. Lisämausteen haasteeseen tuo ratkaisujen kehittäminen ja pilotointi kuudessa EU-kaupungissa, joissa on kaikissa täysin erilaiset liikenne- ja sääolosuhteet. FABULOS on ensimmäinen suomalaisen tahon tällä rahoitusmallilla rahoittama hanke — siksi hankkeen tuloksilla ja opeilla on tärkeä arvo myös eurooppalaisen innovaatiojohtamisen tutkimisessa.
Olemme juuri valinneet tarjouskilpailun kautta hankkeeseen mukaan pääsevät yritykset. Sen verran voin yrityksistä jo nyt paljastaa, että kokemuksemme perusteella uusimmat automaattiajamisen innovaatiot ovat lähtöisin täältä pohjolasta ja lähialueilta. En malta odottaa, että pääsemme iskemään kädet saveen yritysten kanssa!”
FABULOS-hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, joka on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö. Se tutkii, pilotoi ja kehittää tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja yhdessä kaupunkilaisten, tutkijaryhmien, julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa. FABULOS -hanke (Future Automated Bus Urban Level Operation Systems) selvittää itseohjautuvien robottibussien roolia osana julkista liikennettä. Seuraa hankkeen etenemistä kansainvälisiltä FABULOS -kotisivuilta.