Tekoälyn tietäjät: Haastattelussa Samu Paajanen
Tulos: CGI:llä on näköalapaikka kymmeniin eri toimialoihin ja maihin. Mitkä toimialat ovat pisimmällä tekoälyn konkreettisessa hyödyntämisessä ja miksi?
Samu Paajanen: ”Jos olen rehellinen, minun on vaikea vastata tuohon. Jotkut yritykset ovat huimasti edellä muita, eikä edelläkävijyys suinkaan ole toimialariippuvainen.
Todennäköisesti kokonaisvaltaisesti pisimmällä tekoälyn hyödyntämisessä ovat ne yritykset, jotka ovat pitkällä myös perinteisen Business Intelligence:n hyödyntämisessä. Dataintensiiviset liiketoiminnat, kuten pankki- ja vakuutusala, ovat selkeästi ottaneet askeleita tekoälyn hyödyntämisessä.
Toisaalta sellaisissakin yrityksissä, joita ei heti ajattelisi tekoälyn yhteydessä, on otettu merkittäviä edistysaskeleita. Vaikkapa videoanalytiikan hyödyntäminen valmistavan teollisuuden laadunvalvonnassa on hyvä esimerkki tekoälyn konkreettisesta käytöstä.”
Tarvitseeko yritysjohto tekoälystrategian? Kuuluvatko tekoälyn ja koneoppimisen linjanvedot johtoryhmän työpöydälle?
”Tarvitseeko yritys ATK-strategian? Tai sähköstrategian? Ehkä, jos sähkön käyttö on jotain aidosti uutta yritykselle!
Hieman vierastan näitä pistemäisiä ’erikoisstrategioita’. Samalla tavalla voisi kysyä, tarvitseeko yritys big data -strategian, digitalisaatiostrategian (mitä se sitten tarkoittaakaan) tai vaikkapa pilvistrategian. Itse ajattelen aika suoraviivaisesti. Kuten Jack Welch totesi, strategiatyö on lopulta melko yksinkertaista: ”Pick a general direction and implement like hell!”
Johtoryhmän pitää kyllä ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet. Tekoälyn ja edistyneen analytiikan mahdollisuuksien pitää olla kirkkaana johtoryhmän mielessä; ne on sidottava osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa. Jos tekoälyn mahdollisuuksia ei aidosti ymmärretä johtoryhmässä, tuntuu erillinen tekoälystrategia vähän kuin laastarilta ampumahaavan päälle.
Tekoäly ja koneoppiminen ovat kuitenkin vain välineitä yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Oleellista ei ole tekoälyn tai koneoppimisen strategia, vaan liiketoimintalähtöinen analyysi sekä visio ja strategia informaation käytöstä liiketoiminnassa – esimerkiksi toiminnan tehokkuuden parantamisessa, parempien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa ja datan kaupallistamisessa.”
Muuttaako tekoäly jollakin tavalla sinun työtäsi?
”Tekoäly muuttaa työtä ja vapaa-aikaa sekä hyvin todennäköisesti koko yhteiskuntaa tavoilla, joita emme oikein osaa edes ennakoida. Jos olisit kysynyt minulta vuonna 2000, miten mobiililaitteet muuttavat työtäni, en olisi osannut vastata kovin hyvin.
Nyt taaksepäin katsoessa on helppo jälkiviisaasti todeta, että mobiililaitteet ja pilvipalvelut ovat mullistaneet tavan, jolla teemme töitä ja vietämme vapaa-aikaamme. Teini-ikäinen tyttäreni ei juurikaan katso televisiota. Miksi katsoisi? Televisio ei anna valita mitä ohjelmaa haluat katsoa ja keskeyttää ohjelmat mainosten pakkosyötön takia. Ei sellaista tarvitsisi enää nykyaikana sietää. Ainoa syy katsoa sarjoja ja elokuvia televisiosta on tottumus.
Palatakseni kysymykseen, tekoäly tulee mullistamaan myös minun työni. Muutokset ovat aluksi pieniä, emmekä aina edes tiedosta käyttävämme tekoälyä. Itse asiassa käytämme sitä jo varsin paljon, esimerkiksi Googlen palveluita, navigaattorisovelluksia ja niin edelleen. Nämä ovat isoja asioita, vaikka isotkin muutokset arkipäiväistyvät nopeasti.
Uskon, että tulen lähitulevaisuudessa käyttämään älykkäitä chatbot-sovelluksia, pelkkien raporttien lisäksi yhä kehittyneempiä analytiikkapalveluita kuten ennustemalleja, julkisiin tietolähteisiin perustuvaa analyysia esimerkiksi kilpailutilanteesta ja niin edelleen.
Aloitin IT-alan työt 20 vuotta sitten. Toivon, että saan olla työelämässä vielä ainakin toiset 20 vuotta, ja nähdä, millaiseksi maailma ja työelämä muuttuu. Varmaa on, että se muuttuu enemmän kuin osaamme nyt kuvitella!”
Lisää pohdintaa tekoälystä ja muista teknologioista löydät tästä linkistä.