Sosiaalisen median trendit, osa 2

Osallistuin TalentGaten koulutukseen, jossa digimarkkinoinnin asiantuntija Tommi Partanen luennoi sosiaalisen median trendeistä ja uusista tuulista. Koulutuksen toisena päivänä kävimme läpi sisältömarkkinoinnin suunnittelua, sisältöstrategian rakentamista sekä sosiaalisen median mittaamista.

Sisältöstrategia

Kun lähdetään suunnittelemaan sisältöä sosiaaliseen mediaan, on ihan aluksi luotava yksityiskohtainen ja selkeä sisältöstrategia. Strategiassa valitaan ensin tavoite; mitä sisältömarkkinoinnilla pyritään saamaan liiketoiminnassa aikaan. Sitten valitaan ne kanavat, joissa halutaan viestiä ja määritellään ne kohderyhmät, joille halutaan viestiä. Strategian yhteydessä luodaan lisäksi raamit kirjoitusprosessille, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman helppolukuista sisältöä lukijoille.
Kanavia valitessa on pohdittava, minkälainen sisältö toimii kussakin kanavassa, millainen on kanavan sävy ja mikä on kunkin kanavan sisäinen strategia. Kaikissa kanavissa ei voida tuottaa kaikkea kaikille, vaan kullekin kanavalle on luotava oma tarkoituksensa. Prosessi kannattaa aloittaa tutustumalla eri sosiaalisen median kanaviin. Vasta tämän jälkeen voidaan päättää, mitkä ovat ne kanavat, jotka oikeasti tukevat omia tavoitteita ja kohderyhmän tavoittelemista.
Kanavien valinnassa kaiken A ja O on siis kohdeyleisön kartoitus. Myös kanavien mainostyökaluihin ja mittaamisen mahdollisuuksiin on hyvä tutustua etukäteen. Samoin olemassa olevaan yleisöön erilaisten tutkimusten ja analytiikan kautta – mitä kanavia käytetään Suomessa eniten ja missä ihmiset tässä maassa liikkuvat.

Sisältömarkkinointi ja brändi

Sisältömarkkinointi on systemaattista. Sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on tuottaa ja julkaista kohderyhmälle relevanttia, lisäarvoa tuottavaa sisältöä. Tavoitteena voi olla mm. brändin vahvistaminen, lojaliteetin kasvattaminen, uusien liidien hankkiminen, verkkosivujen kävijämäärän kasvattaminen tai mielipidejohtaja-aseman vahvistaminen.
Miksi brändi on tärkeä? Valtaosa tämän päivän ostopäätöksistä lähtee digikanavista. Karkeasti sanottuna; jos et ole olemassa digimaailmassa, sinua ei ole olemassa. Brändiä esitellessä on osattava kertoa, miksi juuri ”me” olemme ainutlaatuisin ja miksi juuri ”meidät” kannattaa valita kaikkien kilpailijoiden joukosta. Mikä ”meissä” on parempaa ja erikoista muihin verrattuna?
Miten sitten erottautua kaikkien brändien keskeltä? Ihan ensiksi on löydettävä kohderyhmälle ne aidosti relevantit tekijät. Nykypäivän some-maailmassa korostetaan herkästi itsestäänselvyyksiä, eikä osata puhua lisäarvoa tuottavista asioista. Erottautuminen vaatii ratkaisevien tekijöiden esittämistä muista erottuvalla tyylillä ja tavalla. On oltava rohkeasti erilaisia.

Sisältömarkkinoinnin ulkoistaminen

Sisältömarkkinointia ulkoistaessa kuvioihin yleensä astuu digitoimisto, mainostoimisto tai mediatoimisto. Ulkoistamista saatetaan tarvita esimerkiksi kirjoitustyöhön (copywriter), suunnitteluun, mittaamiseen tai sisällön jakamiseen. Ulkoistaminen on kuitenkin varsin harvinaista, eikä se kokonaan kannata. Sisäisen ja ulkoistetun sisältömarkkinoinnin yhdistelmä puolestaan toimii erittäin hyvin.
Sisältömarkkinoinnin keinoja
Sisältöjä ja teemoja miettiessä kannattaa vastata muutamaan kysymykseen. Mistä kohderyhmät puhuvat, ketkä ovat asiakkaita ja mistä he keskustelevat? Mitä halutaan olla, mikä on meidän brändi ja mitkä ovat meidän pääviestimme? Jokainen jaettu viesti liittyy pääviestiin, joita voi olla useita.
B2B-puolella käytetyin sisältömarkkinoinnin taktiikka on sisältö sosiaalisessa mediassa. Yrityksellä voi olla käytössä useita eri some-kanavia, joille kullekin on luotava oma sisältöstrategiansa. Sosiaalisen median kanavien jälkeen seuraavaksi suosituimpia sisältömarkkinoinnin keinoja ovat uutiskirjeet, case studiet, yritysblogi, tapahtumat ja videot. Tehokkainta viestintää on kaikki visuaalinen viestintä, kuten infograafit, videot ja kuvat.
banneri_juuli_valmis
Kuva: Sisältöihin liittyviä tehtäviä

Miten sosiaalista mediaa voidaan mitata?

Sosiaalista mediaa voidaan mitata tarkastelemalla organisaation omaa toimintaa, organisaation viestien leviämistä ja jakamista verkossa, sekä organisaatioon liittyviä keskusteluita (ansaittu julkisuus). Brändin tunnettuutta on vaikea mitata, mutta oman toiminnan mittaaminen on helppoa.
Kuinka vahvasti oma näkemys ja kirjoitukset herättävä mielenkiintoa? Kuinka paljon niitä jaetaan tai kommentoidaan? Miten oma toiminta on kiinnostanut? Omaa näkyvyyttä verkossa voidaan lisätä helposti sosiaalisen median mainonnalla (ostettu julkisuus). Ansaittu julkisuus sosiaalisessa mediassa tarkoittaa spontaaneja mainintoja sekä keskusteluita verkossa. Tätä on yleisesti ottaen vaikea mitata.
Mittaamiseen liittyy olennaisesti myös asiakkaan ostopolku. Paljon tavoitetaan kohderyhmästä, saadaanko aikaan vuorovaikutusta? Kuinka vahva on oma brändi ja miten mielikuvamarkkinointi omasta brändistä saadaan läpi kuluttajille? Millaista vaikutusta tai toimintaa saamme aikaan?

Sosiaalisen median mittaamisen malli

Mittaamisen tulee olla sidottu sisällöntuotannon prosesseihin, sillä se mahdollistaa oppimisen ja sisältöjen optimoinnin. Ennen mittaamisen aloittamista ja mittareiden valintaa tulee tavoitteiden olla selkeät. Käydään läpi mittaamisen mallin osa-alueet ja esitetään kysymyksiä. Mittaamisen yleisen mallin osa-alueet ovat suunnittelu, mittareiden valinta, datapisteiden kartoitus, analysointi ja oppiminen.
Suunnitteluvaiheessa on pohdittava, mitä halutaan saavuttaa, minne ollaan menossa, kenet halutaan tavoittaa ja aktivoida sekä mitä pääviestejä halutaan viedä eteenpäin. Aloitetaan organisaation viestinnän ja markkinoinnin tavoitteista.
Tämä jälkeen valitaan tekemisen kannalta tärkeimmät mittarit. Tarjolla olevien satojen mittareiden joukosta on rohkeasti osattava valita muutama itselle olennainen mittari, jotka vastaavat omia tavoitteita. Mittareilla voidaan seurata asiakassuhteen kehittymistä (esim. seuraajien määrä, tykkäykset, kommentit, suositukset) tai vaikkapa oman julkisuuden aikaansaannoksia (esim. liikenne verkkosivuille).
Datapisteiden kartoitusvaiheessa pohditaan, mistä saadaan mittausta tukevaa dataa. Mittaustyökaluja on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia. Ilmaiset työkalut (some-kanavien omat työkalut, kuten Tweetdeck) ovat usein seurantatyökaluja, jotka eivät kerää raakaa dataa analyysien tueksi. Maksulliset työkalut (esim. monitorointityökalut kuten Meltwater ) ovat tehokkaita ja sisältävät paljon hyviä mittareita tarkempia analyyseja varten. Maksulliset työkalut voivat olla integroitavissa yrityksen CRM-järjestelmiin tai sosiaalisen median mainonnan suunnitteluun.
Mittareiden valinnan ja tiedonkeruun jälkeen siirrytään analysointivaiheeseen, jossa kerätään kaikki saatu data yhteen. Kannattaa tutkia, missä on tapahtunut onnistumisia ja missä on epäonnistuttu. Onko datassa nähtävissä selkeitä trendejä? Vedetään johtopäätökset ja tehdään mahdolliset suositukset.
Analysoinnin päätteeksi seuraa oppiminen. Onko mittaamisella saatu hyvää faktaa jatkoa ajatellen, voidaanko tietoa hyödyntää kehitykseen?
Artikkelisarjan viimeisessä osiossa käymme läpi sisällöntuotannon prosessia ja tutustumme erilaisiin sisältötyyppeihin.

Laita verkkoliiketoimintasi kasvuun

Varaa nyt tehokas lietsontasessio