Miten testata suunnittelussa olevaa palvelua?

Ajatellaan esimerkkinä tilanne, että sivustouudistus on edennyt vaiheeseen, jossa on luotu ensimmäinen klikattavalla tasolla oleva prototyyppi, ja katsotaan miten sitä voisi testata ja mitä hyötyä testaamisesta saadaan. Suunnittelutyöhön on tässä vaiheessa käytetty jo jonkin verran aikaa ja konseptin on testattu toimivan. Edelliseen postaukseen viitaten ollaan siis tilanteessa, jossa muutoksia voi vielä tehdä melko paljon ja melko pienellä kustannuksella, sillä klikattavan prototyypin muuttaminen sujuu hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi InVision Studio on tähän mainio työkalu.
Tässä tilanteessa voidaan tehdä kahden tyyppistä laadullista käyttäjätestausta: moderoitua ja moderoimatonta. Ero moderoidun ja moderoimattoman laadullisen käyttäjätestin välillä on saadun tiedon määrässä ja syvyydessä – moderoidulla testillä saadaan enemmän ja syvällisempää ymmärrystä palvelun käytettävyydestä ja ongelmakohtiin voidaan pureutua tarkemmin kuin moderoimattomalla käyttäjätestillä. Tarkastellaan molempia testejä seuraavaksi hieman tarkemmin.

Mitä nämä käyttäjätestit siis oikein ovat?

Moderoitu käyttäjätesti

Moderoidussa käyttäjätestissä käyttäjä tavataan kasvotusten ja kysymykset esittää haastattelua vetävä henkilö eli moderoija. Nämä testit ovat tyypillisesti tunnin mittaisia, ja mahdollistavat huomattavasti syvemmän ymmärryksen luomisen käyttäjän toimiin ja tuntemuksiin kuin moderoimaton testi. Moderoitu testi on kuitenkin työläämpi toteuttaa, joten siihen pitää varata enemmän aikaa niin suunnittelun, toteutuksen kuin analyysinkin osalta. Moderoitu käyttäjätesti on kuitenkin erinomainen vaihtoehto mikäli testikokonaisuus ei ole niin rajattu tai selvitettäviä asioita on todella monta.
Seuraavassa kirjoituksessa kerron yksityiskohtaisemmin kuinka moderoitu laadullinen käyttäjätutkimus tehdään ja mitä sen eri vaiheet pitävät sisällään.

Moderoimaton käyttäjätesti

Moderoimattomassa käyttäjätestissä käyttäjä suorittaa etänä omalta laitteeltaan ennalta määritellyn testin. Testin toteuttamiseen on lukuisia hyviä työkaluja, joiden avulla käyttäjiltä voidaan kysyä eri tyyppisiä kysymyksiä sekä pyytää heitä suorittamaan erilaisia tehtäviä prototyypillä tai jopa sivustojen live-versiolla. Työkaluna tällaiseen testiin sopii esimerkiksi loop11.
Moderoimaton testi pitää kuitenkin tarkkaan määritellä työkaluun etukäteen, eikä käyttäjältä ole mahdollista kysyä lisäkysymyksiä kesken testin. Hänen toimintaansa ja tuntemuksiinsa ei näin ollen pystytä pureutua tarkemmin kuin mitä hän itse testiä tehdessä kertoo. Myös testin pituus täytyy pitää melko lyhyenä, alle 15 minuutissa, jotta käyttäjien mielenkiinto säilyy ja he suorittavat testin loppuun asti.
Moderoimaton käyttäjätesti sopii parhaiten pienten kokonaisuuksien testaamiseen – esimerkiksi saman asian kahden eri esitystavan nopeaan testaamiseen. Kuulostaako A/B-testiltä? A/B-testiin verrattuna moderoimattomalla käyttäjätestillä saadaan kuitenkin laadullinen elementti mukaan eli kartoitetaan ymmärrystä miksi käyttäjät toimivat kuten toimivat. Moderoimaton käyttäjätesti toimii siis tukena A/B-testin tulosten syvällisemmälle ymmärrykselle.
Yleisesti konversiotestaukseen kannattaa tämän vuoksi yhdistää laadullinen tutkimus, jotta web-analytiikan luvut saavat ympärilleen kontekstin päätöksenteon tueksi. Web-analytiikka on mahtava työkalu kertomaan mitä tapahtuu. Tämä on puolet tarinasta, johon laadullinen testaus tuo toisen puolen, miksi näin tapahtuu.  
Oli käyttäjätestin tyyppi mikä tahansa, on testaamisen tavoite kuitenkin sama: käyttäjien toiminnan ja kommenttien perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä, mihin suuntaan palvelua tulisi muokata, jotta se vastaa käyttäjän tarpeisita. Käyttäjätestin tyyppi tuleekin siis määrittää aina tapauskohtaisesti. Ota meihin yhteyttä niin suunnitellaan juuri Sinun palvelulle sopivat testausmenetelmät! Lue lisää palveluistamme, asiakasymmärryksestä.