Tekoälyn tietäjät: Haastattelussa Antti Merilehto

tekoäly antti merilehto

Antti Merilehto on tekoälyn asiantuntija ja palkittu puhuja. Hän on kirjoittanut vuoden myydyimmän kotimaisen bisneskirjan Tekoäly - matkaopas johtajalle (Alma Talent 2018) ja palkittu Evento Awardsissa Vuoden puhujana 2018. Kysyin Antilta kolme kysymystä, jotka jokaisen johtajan pitäisi tekoälystä kysyä. Antti vastasi sähköpostikysymyksiini tien päältä, käyttäen kirjoittamisen sijaan Googlen puheesta-tekstiksi-tekoälyä.

Tulos: Kannattaako johtajan opiskella tekoälyä ja kuinka?

Antti Merilehto: ”Onneksi tekoälyn merkitystä ei tarvitse enää perustella kenellekään. On aivan olennaista, että johto ymmärtää tekoälyä ja koneoppimista. Käytin itse seitsemän kuukautta omasta elämästäni haastatellen ihmisiä Piilaaksossa, Euroopassa, Aasiassa ja ympäri Suomea, jotta ymmärtäisin, missä tekoälyn kanssa mennään. Tuloksena syntyi kirja Tekoäly – matkaopas johtajalle. Kannattaa aloittaa lukemalla se, ja liittyä 4 000 kirjan hankkineen ihmisen joukkoon.

Vinkkini johtajalle on: Käytä ennen joulua vähintään kymmenen ja mieluummin kaksikymmentä tuntia aikaa tekoälyn parissa. Kalenteroi tämä etukäteen, sillä ellei se ole kalenterissasi, se ei ole olemassa.

Toinen hyödyllinen väline on Helsingin yliopiston ja Reaktorin kurssi Elements of AI, jonka voi helposti suorittaa verkossa. Se on yliopiston kaikkien aikojen suosituin avoin kurssi. Lisäksi kaikilla isoilla tekoälytaloilla on netissä runsaasti koulutusmateriaalia ja niistä voi valita oman oppimistyyliin sopivimmat.”

 

Pitäisikö jokaisen yrityksen tehdä jonkinlainen tekoälypilotti omassa bisneksessään? Mitä tällaiset pilotit opettavat?

”Jos hirtehinen vastaus sallitaan, niin ei. Hiukan samaan tapaan kuin eihän kaikkia lapsiakaan kannata rokottaa, vaan ainoastaan ne jotka aikoo pitää! Aidosti olen sitä mieltä, että kaikki yritykset joilla on käyttökelpoista dataa ja jotka aikovat olla olemassa ja elinkelpoisia vielä viiden vuoden päästä tarvitsevat tekoälyä. Toki tekoäly on vain yksi väline liiketoiminnassa, mutta se on erittäin tehokas väline.

Tärkeintä tekoälypiloteissa on, että näiden kokeilujen avulla yrityksessä ymmärretään, mitä vaatii saada riittävän hyvälaatuista dataa koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntämistä varten. Tämä on tärkeä oppia konkretian kautta, sillä kehittyneimmätkään algoritmit eivät auta, jos yritykseltä puuttuu sopivaa dataa niiden hyödyntämiseen.

Pilottien kautta opitaan myös budjetointia. Joskus yrityksen pitää laittaa liikkeelle funny money -kokeiluja, koska vasta niissä saatujen oppien kautta voidaan ottaa tekoäly osaksi normaalia budjetointia ja siirtyä erillisistä kokeiluista perustoiminnan transformaatioon.

Alkutaipaleella olevat yritykset kysyvät minulta usein konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Ja esimerkkejähän löytyy kiinteistöalalta aina nostureihin. Kiinteistömaailma  hyödyntää koneoppimista hinnoittelun apuna. Operaattoreista DNA on julkisesti avannut omaa hiipumaennustemalliaan ja kaikilla teleoperaattoreilla dataa käsittelee ihmisten lisäksi kone.”

 

Mistä yritykset löytävät tekoälyosaajia?

”Tämä on hyvä kysymys, ja olen huomannut, että pidemmällä olevat yritykset ovat nimenomaan kiinnostuneita siitä, mikä on oikea tiimi tekoälyä varten.

Jatkossa tekoälyn osaaminen muuttuu osaksi erityisesti back-end ohjelmistokehittäjien työkalupakkia. Ehkä paras ohje jota olen kuullut tähän on, että jos olet hankkimassa omaan yritykseen algoritmitason osaamista, niin se on väärä rekry! Koneoppimisen kirjastoja löytyy riittävästi, mutta datan ja bisneksen ymmärrys on se, jossa osaamista vaaditaan.”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *