Sosiaalisen median trendit, osa 1

Osallistuin TalentGaten koulutukseen, jossa Okimo Clinicin asiantuntija Tommi Partanen luennoi sosiaalisen median trendeistä ja uusista tuulista. Koulutuksessa opimme, miten hyödyntää sosiaalista mediaa osana tehokasta ja toimivaa markkinoinnin sisältöstrategiaa. Kokosimme kahden artikkelin sarjan, jonka ensimmäisessä osiossa käymme läpi mm. sosiaalisen median käyttöä Suomessa, sen roolia vuorovaikutussuhteen luojana sekä markkinointikanavana.

Suomalaiset sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median käyttö Suomessa on kasvanut huimaa vauhtia viimeisen vuoden aikana. Eniten kasvua on tapahtunut kuvapalvelu Instagramin käytössä – vuodessa sen käyttäjämäärä on jopa kaksinkertaistunut. Instagram on erityisesti nuorten suosiossa. Myös WhatsAppin käyttö on kasvanut Suomessa räjähdysmäistä vauhtia. Suomessa oli vuonna 2014 noin 1,6 miljoonaa käyttäjää. Nopeasta kasvusta kielii myös se, että palvelun käytöstä ei ole edes olemassa tilastoja edelliseltä vuodelta.
Sosiaalisen median käyttö siirtyy yhä suuremmissa määrin älypuhelimiin. Tilastokeskuksen vuosittaisen väestön tieto- ja viestintätekniikan käytön tilaston mukaan jo 75 prosenttia 16–74 -vuotiaista suomalaisista käyttää älypuhelinta. Erilaisia yhteisöpalveluja käytetään huomattavasti yleisemmin älypuhelimilla kuin esimerkiksi tabletilla, jonka kautta sitä tutkimuksen mukaan käyttää vain 25 prosenttia. Vertailun vuoksi vielä vuonna 2012 älypuhelinten haltijoista vain noin 60 prosenttia käytti älypuhelimella internetiä. Vuonna 2015 heitä oli jo yli 90 prosenttia.
Facebookilla on Suomessa reilu kaksi miljoonaa päivittäistä käyttäjää eli noin 38 prosenttia koko väestöstä. Heistä 1,6 miljoonaa on mobiilikäyttäjiä. Vanhempien ikäryhmien käyttäjämäärä on jatkuvassa kasvussa, nuorten puolestaan laskussa. Suurin käyttäjäikäryhmä on 25 – 34 –vuotiaat. Naisista 52 prosenttia käyttää Facebookia ja miehistä 48 prosenttia.
Suomessa on noin 500 000 Twitter-tiliä, joista aktiivisia twiittaajia on noin 50 000.  Twitter on Suomessa, ja miksei maailmallakin, profiloitunut nopean ja helpon viestinnän kanavaksi, jota käytetään hyvin paljon rinnakkain esimerkiksi television katselun lomassa, ns.second screeninä. Tätä tukee myös se, että Twitter on ennen kaikkea toimittajien yleisesti hyödyntämä kanava.
Suomalaisista somettajista suurin osa käyttää myös YouTubea, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kanava tavoittaa Suomessa kuukausittain noin 2,5 miljoonaa uniikkia kävijää. Tämä tarkoittaa sitä, että YouTubea käyttää 71 prosenttia kaikista suomalaisista netinkäyttäjistä. Miehet ja naiset katsovat YouTubea lähes identtisesti. YouTube on yksi nuorison suosikeista kaikista sosiaalisen median kanavista.
Pikaviestipalvelu Snapchatilla on noin 350 000 suomalaista käyttäjää, ja näistä yli 60 prosenttia on milleniaaleja. Myös Snapchat on ennen kaikkea nuorten suosiossa.
Linkedinissä on noin 838 000 suomalaista.
sosiaalisen_median_trendit
Kuva: Sosiaalisen median käyttäjät Suomessa.

Kokemukset jaetaan sosiaalisessa mediassa

Lähes neljä viidestä kuluttajasta luottaa enemmän oman verkostonsa sanaan ja suosituksiin kuin mainonnan sisältöön ja lupauksiin. Mitä tämä tarkoittaa asiakaskokemuksen kannalta?
Sosiaalisen median voimaa ei tule vähätellä. Asiakaskokemuksia jaetaan hanakasti eri kanavissa – sekä hyvässä että pahassa. Etenkin negatiivisista kokemuksista kerrotaan herkästi, ja sana tuppaa leviämään kulovalkean tavoin. On erittäin tärkeää panostaa asiakaspalveluun ja -kokemukseen aivan ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Sillä jonkin mennessä pieleen siitä kuulee nopeasti myös muu maailma. Tahraantunutta mainetta on jälkikäteen hyvin vaikea puhdistaa.
Monilla verkkosivuilla viimeisin trendi on ollut estää palautteen anto sulkemalla kommenttikentät negatiivisen palautteen pelossa. Tämä ei missään nimessä kannata, sillä samalla estetään myös positiivisen palautteen jakaminen. Tosiasia nimittäin on, että positiivinen palaute on erittäin arvokas markkinoinnin väline. On pidettävä mielessä, että riittävän suivaantunut asiakas jakaa kokemuksensa keinolla millä hyvänsä. Näin ollen kommentointi mahdollisuuden puuttuessa seuraava luonnollinen purkukanava on sosiaalinen media.
Kommentointia ja siitä syntyvää keskustelua ei kannata pyrkiä rajoittamaan tai estämään. Sen sijaan sitä kannattaa seurata, osallistua ja pyrkiä vuorovaikutussuhteeseen. Nyrkkisääntönä sanottakoon, että kaikkeen palautteeseen on hyvä reagoida nopeasti. Negatiiviseen palautteeseen tulee vastata asiallisesti, pahoitella ja luvata hyvitystä, tilanteen sitä vaatiessa.

Sosiaalinen media vuorovaikutuskanavana

Sosiaalinen media on muuttunut yksipuolisista tykkäämisistä ja jakamisista aidoksi vuorovaikutussuhteeksi. Sekä viestin lähettäjä että vastaanottaja ovat kumpikin aktiivisia rooleissaan. Monet yritykset sortuvat edelleen perinteiseen tyyliin, jossa sosiaaliseen mediaan pusketaan materiaalia jatkuvalla syötöllä, mutta seuranta on unohdettu. Ei tiedetä, mitä ympärillä tapahtuu, eikä osata kuunnella tai osallistua.
Sosiaalinen vaikuttaminen vaatii tarkasti määritellyn sisältöstrategian – mitä, missä, kenelle, milloin ja miten? On pidettävä mielessä, että viestit toimivat eri tavoin eri kanavissa. Kannattaa pohtia, mikä on kunkin kanavan kohderyhmä. Millä tavoin tavoitetaan juuri ne ihmiset, jotka halutaan tavoittaa? Jos pyrkii profilitumaan vaikuttajaksi, on osattava keskustella, kuunnella, osallistua sekä ennen kaikkea, opittava tuntemaan yleisö ja sen mieltymykset.
Markkinointi sosiaalisessa mediassa tarkoittaa sitä, että otetaan kantaa. Proaktiivinen viestintä on kaiken lähtökohta – vastataan blogin ja artikkeleiden kommentteihin, keskustellaan Twitterissä, Facebookissa ja LinkedInissä. Tyytymättömän asiakkaan negatiivisen palautteen saa käännettyä helposti positiiviseksi aloittamalla keskustelu asiakkaan kanssa.

Tunteet sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisessa mediassa pyritään herättämään huomiota, tunteita, kasvattamaan tietoisuutta ja tunnettuutta, viihdyttämään ja rakentamaan asiakassuhdetta. Äänensävyllä ja oikeanlaisella ”fiilistelyllä” pyritään luomaan positiivista mielikuvaa yrityksestä ja sen palveluista tai tuotteista. Tykkäämisillä haetaan sitoutumista. Tavoittamisella vaikutusta. Miten viraalit tunteet vaikuttavat siihen, miten paljon viestiä jaetaan ja kuinka paljon siitä tykätään?
Yritysviestinnän kannalta on suositeltavaa ihan ensimmäiseksi päättää kullekin kanavalle sopiva viestin sävy: miten halutaan ilmaista asioita, jotta saadaan herätettyä mahdollisimman paljon huomiota ja tavoitetaan haluttu kohderyhmä. Halutaanko saada aikaan huvittuneisuutta, mielenkiintoa, onnellisuutta, mielihyvää, toivoa vai kenties mielenliikutusta? Positiivisiin tunteisiin vetoavaa sisältöä jaetaan eniten. Hauskalla ja nerokkaalla kuvalla höystetty viesti herättää iloisia tunteita, jotka halutaan jakaa eteenpäin omalle verkostolle. Tunteisiin vetoaminen on paras vaikuttamisen muoto.

Sosiaalinen media markkinointikanavana

Yleisimmät yritysten suosimat sosiaalisen median kanavat ovat Facebook, LinkedIn ja Twitter. Myös Instagram yrityskäytössä on yleistymässä. Viestin sävy ja tunnelma eri yhteisöpalveluissa eroavat paikoitellen hyvin selkeästi toisistaan. Jotkut kanavat mielletään asiallisemmiksi ja niissä jaetaan asiantuntijuutta sekä keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Toiset kanavat ovat vähemmän vakavia ja niiden välityksellä halutaan luoda hyvää mieltä ja fiilistä. Oikea viestinnällinen sävy tulee miettiä tarkasti etukäteen yrityksen sosiaalisen median sisältöstrategiassa.
Puhtaan markkinoinnin lisäksi sosiaalisessa mediassa voi myös myydä. Some toimii mainiona myyntikanavana, kunhan tuntee asiakkaat ja osataan tarjota oikeanlaista toimintaa, oikeassa ostopolun vaiheessa.
Facebook soveltuu hyvin sekä asialliseen viestintään että tunnelman luontiin. Yrityksen Facebook-sivun tarkoituksena voi olla tunnettuuden lisääminen, brändin kirkastaminen, yhteisön rakentaminen, myynnin lisääminen, viihdyttäminen sekä tätä kautta verkkosivujen liikenteen kasvattaminen. Olennaista on määritellä selkeät toimintatavat, suunnitella sisällöt ja ennen kaikkea mitata jatkuvasti. Kokeile ja tutki, mikä sisältö tavoittaa halutun kohderyhmän. Etenkin osallistava sisältö toimii erittäin hyvin. Luo kampanjoita, pyydä jakamaan vinkkejä ja julkaise kilpailuja. Huolellisesti rakennettu Facebook-sivu on näyttävä ja toimii erinomaisesti myös yrityksen toisena kotisivuna. Muista, että Facebook on usein ensimmäinen kanava, josta lähdetään hakemaan tietoa.
Twitter perustuu kuuntelemiseen, osallistumiseen ja ympäristön seuraamiseen. Oma twiitti ei ole se ”juttu”, vaan tärkeintä on löytää hyvää sisältöä ja jakaa sitä. Uudelleentwiittaus lisää omaa uskottavuutta. Hanki seuraajia, jaa ja kerro, niin saat lisää näkyvyyttä sekä vahvistat omaa asemaasi asiantuntijana. Muista tuoda mukaan oma ääni – jos jaat eteenpäin hyvää sisältöä, tuo siinä esille oma mielipide ja näkökulma. Pyri olemaan ainutlaatuinen. Kanava tukee tekstitwiittien lisäksi myös kuvia ja videoita, ja kehityssuunta näyttääkin olevan yhtä visuaalisempaan suuntaan.
YouTube on maailman toiseksi suurin hakukone. Myös mainostajat ovat keksineet Youtuben, ja tehokkaasti hyödynnettynä sen avulla voidaan kasvattaa tunnettuutta, lisätä verkkosivuliikennettä sekä kasvattaa myyntiä. Tavalliseen tv-mainontaan verrattuna Youtube-mainonta on noin 11 kertaa halvempaa, ja sillä voidaan tavoittaa paljon enemmän, paljon halvemmalla. Myös kohdentaminen onnistuu helposti vaikkapa vain tietyille ikäryhmille, tai sukupuolen mukaan. Youtube toimii erinomaisesti opetussisällön jakamiseen.
LinkedIn on luonteeltaan asiallinen ja profiloitunut selkeästi yrityskäyttöön. Kanava on mainio tapa esitellä yritystä, sen kulttuuria, tarjontaa sekä tuotteita. Vinkkinä kannattaa kirjoittaa myös asiakkaista ja hyödyntää hyviä asiakaskokemuksia markkinointimielessä. Panosta visuaaliseen puoleen ja esittele itsesi mielenkiintoisella ja houkuttelevalla tavalla. Jaa uutisia, blogeja, artikkeleita, tutkimuksia ja webinaareja. Muista osallistua keskusteluihin ja kuuntele, mitä muilla on sanottavaa. LinkedInissä seurataan pääsääntöisesti toimialaan sekä yritysmaailmaan liittyviä uutisia.
Noin kolmasosa suomalaisista Facebook-markkinoijista on myös Instagramissa. Instagram on lähtenyt hyvin vahvasti kuluttajapuolelta, mutta nykyään yhä useampi yritys hyödyntää kanavaa osana sosiaalisen median markkinointistrategiaa. Instagram on lähes täysin mobiilikanava, mikä toisaalta asettaa haasteita päivitysten suhteen, mutta on erinomainen tapa luoda tunnelmaa. Kanava toimii loistavana brändin sekä yhteisön rakentajana, sekä myös seuraajien aktivoinnissa.
Yhä useampi yritys ylläpitää blogia, jossa omat asiantuntijat voivat julkaista vinkkejä ja kertoa näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Blogi on parhaimmillaan erittäin sisältörikas vuorovaikutteinen verkkosivusto, joka herättää keskustelua sekä antaa jotain lisäarvoa lukijoille. Miksi organisaatioblogi on tärkeä? Blogin avulla voit kasvattaa näkyvyyttä verkossa, vahvistaa yrityksen imagoa vaikkapa edelläkävijänä, ohjata keskustelua omalla alustalla tai tuoda esille henkilöstön rautaista osaamista. Blogin kohdeyleisö voi olla mm. olemassa olevat tai potentiaaliset asiakkaat sekä toimittajat
Artikkelin seuraavassa osiossa pureudumme sosiaalisen median sisällöntuotantoon sekä sosiaalisen median mainonnan mittaamiseen.

Laita verkkoliiketoimintasi kasvuun

Varaa nyt tehokas lietsontasessio