Miksi testata palvelua jo ennen sen julkaisua?

palvelun testaus

Edellisessä postauksessa esittelin yleisellä tasolla palvelumuotoilun design thinking -prosessin: ymmärrä – kokeile – toteuta. Tällä kertaa pureudun tarkemmin ajatukseen palvelun testaamisesta jo ennen sen julkaisua ja miksi näin tulisi tehdä.

Palvelukehityksen kohteena on lopulta aina ihminen – käyttäjä. Mitä tahansa palvelua suunnitellaan, on sen tarkoitus ratkaista tietyn käyttäjän ongelma tai ainakin lievittää sitä. Koska suunnittelu kohdistuu tähän käyttäjään, on hänellä paras näkemys siitä, kuinka toimiva uusi ratkaisu todellisuudessa on. Tästä syystä testaamisen käyttäjillä tulisi olla ohittamaton vaihe läpi koko palvelukehityksen, sillä se on ainoa tapa saada selville mitä palvelun todelliset käyttäjät ideoista ja ratkaisuista tuumaavat – ennen testausta ideat kun parhaimmillaankin ovat vain enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia siitä, mikä voisi ratkaista käyttäjän ongelman. Palvelun testaus on siis tapa varmistaa luotettavasti, että valittu suunta on oikea ja toisaalta ymmärtää hyvissä ajoin, miksi jokin ratkaisu ei toimikaan.

Mutta miksi testata ennen julkaisua?

Itseasiassa, edellistä ajatusta jatkaen, palvelua tulisi testata jo ideasta lähtien. Alla oleva kuva havainnollistaa tarkemmin miksi. Perusidea on simppeli. Mitä pidemmälle palvelua suunnitellaan, sitä kalliimmaksi muutokset tulevat ja samaan aikaan mahdollisuus muutoksiin vähenee. Miksi näin?

 

Muutomahdollisuuksien määrä sekä niiden kustannukset palvelukehitysprosessissa
Muutomahdollisuuksien määrä sekä niiden kustannukset palvelukehitysprosessissa

Kuvitellaan, että ollaan yllä olevan kuvan aivan vasemmassa reunassa. Meillä on idea uudesta palvelusta – tässä tilanteessa voimme tehdä mitä tahdomme! Isossa organisaatiossa tässä vaiheessa on jo joitain rajoitteita, mutta esimerkiksi start-up voi tehdä mitä vain ongelman ratkaisemiseksi. Vapaus tehdä muutoksia on siis todella suuri ja kustannus muuttaa ideaa todella pieni, koska voimme vain päättää mitä teemme.

Mitä pidemmälle suunnittelussa edetään, sitä enemmän joudumme tekemään valintoja, minkä tyyppisestä palvelusta on kyse. Valinnanvapautemme ja sitä kautta mahdollisuus tehdä muutoksia siis pienenevät. Toisaalta muutoksen hinta kasvaa jatkuvasti, koska ratkaisun muuttaminen vaatii yhä suurempaa uudelleensuunnittelua. Tätä logiikkaa jatkaen päädytään lopputulokseen, jossa testaaminen eli ideoiden varmistaminen tulee aloittaa mahdollisimman aikaisin asioiden muuttamisen ollessa vielä kaikista helpointa ja halvinta. Testaamalla aikaisin ja systemaattisesti päädytään suunnittelussa kohti pienempää vapautta muutoksiin, mutta ilman tarvetta enää tehdä muutoksia – ratkaisut on validoitu jo aiemmin!

Testaamista pidetään usein kalliina ja hitaana

Totta on, että testaaminen maksaa, mutta äskeisen ajatuksen perusteella testaamatta jättämisen vaihtoehtona on todella, todella paljon suurempi hintalappu muutostarpeiden tullessa ilmi myöhemmin. Tällöin vaihtoehdoiksi jää palvelun pitäminen sellaisena kuin se on tai todella kallis remontti. Remontin onnistumisesta ei kuitenkaan ole vakuuksia, mikäli testausta ei jatkossakaan tehdä systemaattisesti alusta saakka. Tässä tilanteessa tehdyn valinnan näkee valitettavan usein eikä sitä voi kutsua käyttäjäystävälliseksi.

Entäpä testauksen hitaus. Toki testaus teettää lisätyötä, mutta ottamalla sen osaksi suunnitteluprosessia, tulee siitä rutiinia, joka nopeuttaa testauksen suorittamista huomattavasti. Isossa kuvassa voidaan palata jälleen aiempaa ajatusmalliin muutosten määrästä ja hinnasta. Hieman pidempi suunnitteluaika kuulostaa hyvinkin perustellulta, kun sillä välttää suuret ja kalliit muutostarpeet loppuvaiheessa.

Kertauksena testaamisen hyödyt:

  • Varmistutaan, että käyttäjät pitävät ratkaisua hyödyllisenä heidän ongelmaansa
  • Varmistetaan, ettei suuria ja kalliita muutoksia jouduta tekemään palvelun ollessa jo käytössä
  • Saadaan paljon uusia ideoita kuinka parantaa palvelua vielä, kun muutosten tekeminen on helppoa

Testaaminen on meille rutiinia niin yksittäisinä testeinä kuin jatkuvanakin testaamisena – niin palvelukehityksen alkuvaiheessa kuin jo julkaistujen palvelujen osalta. Tutustu meidän tarjoamiimme asiakasymmärryksen palveluihin tai ota yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä juuri sinun palvelullesi sopiva testaus!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *