Miksi ruuan verkkokauppa Suomessa ei kannata?

Asiakkaan polku. Kuva: Matias Teittinen

Kuumana hellekesänä teki välillä mieli mennä vilvoittelemaan ruokakauppaan – tai vaikka yöpymäänkin – mutta arjessa en halua viettää aikaani vaeltelemalla supermarketin hyllyjen välissä. Ilmeisesti moni muu haluaa, sillä ruuan verkkokaupan osuus on Suomessa vielä minimaalinen, vaikka kasvu on kovaa.

Ruokaostosten tilaaminen netistä kotiovelle saakka ei kovin monella paikkakunnalla vielä suju, ja halusin ottaa selville, miksi. Kävin läpi uutisia, tilastoja ja kolumneja, ja kokosin väittämiksi useimmiten mainitut ruuan verkkokaupan esteet kaupan näkökulmasta. Jätä kommenttisi kirjoituksen jälkeen: haasta väittämät tai kerro keksimäsi ratkaisumalli!

Tilastoja ruuan verkkokaupasta tällä hetkellä

  • K-ryhmässä ruuan verkkokauppa on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, S-ryhmässä kasvua on ollut 40 prosenttia useampana vuonna peräkkäin.
  • Keskon verkkokaupassa tehdään noin 15 000 tilausta kuukaudessa, S-ryhmän verkkokaupassa noin 30 000 tilausta kuukaudessa.
  • Ruuan verkkokauppa on ollut Nielsenin tutkimuksen mukaan vuonna 2017 vain 0,3 prosenttia päivittäistavarakaupan myynnistä eli noin 48 miljoonaa euroa.
  • Vertailun vuoksi Ruotsissa osuus on noin kymmenkertainen, kolme prosenttia ja Iso-Britanniassa 5–7 prosenttia, joten määrät eivät ole muuallakaan huikeita.
  • Yhdysvalloissa sanotaan olevan käynnissä ruuan verkkokaupan käännekohta.
  • Lähteinä muun muassa nämä Talouselämän artikkelit sekä Helsingin Sanomien äskettäinen artikkeli.

Esteitä kannattavuudelle kauppiaiden puolelta

Kuljetukset tulevat liian kalliiksi

Pitkät välimatkat ja harvaan asuttu maa vaikuttaa olevan tyypillisin selitys sille, miksi ruuan verkkokauppa ei ole yleistynyt, eikä ruuan verkkokauppa kauppiaiden mukaan kannata. Tämä on vasta osa selitystä, koska esimerkiksi Lidl lopetti ruuan verkkokaupan kannattamattomana Saksassa, jossa asutus on huomattavasti tiheämpää.

Kuljetukset ovat riski kylmäketjulle ja ympäristölle

Pitkät kuljetusmatkat nostavat hintaa ja riski kylmäketjun katkeamisesta kasvaa. Kuljettaminen kasvattaa ruuan ympäristövaikutuksia entisestään, joskin kuljetusten osuus asiassa on varsin pieni.

Verkkokauppaan ei riitä paukkuja, kun kauppoja on tiheässä

Päivittäistavarakauppaa rasittaa erittäin kattavaan myymäläverkostoon tehdyt investoinnit. Ruuan verkkokaupan kannattavuus edellyttäisi isoja investointeja keräilyyn, välivarastointiin ja kuljetukseen, sekä suuria asiakasmääriä.

Kauppojen itsenäisyys tekee asioista monimutkaisia

K-kaupat ovat kauppiasvetoisia ja S-ryhmällä on alueelliset osuuskaupat. Kukin toimija on verkkokaupan kanssa vähän yksinäinen, eikä siihen investoiminen ehkä näytä kovin houkuttelevalta. Kauppahan ottaa siinä itselleen yleensä asiakkaille kuuluneita tehtäviä: keräilyn ja ostosten viemisen kotiin.

Päivittäistavarakaupan triopolia ei tee mieli horjuttaa

K- ja S-ryhmä sekä Lidl käytännössä jakavat Suomen päivittäistavarakaupan kakun keskenään. Onko tilanne niin mukava, että tällä hetkellä kannattamattomaan verkkokauppaan ei uskalleta lähteä, tai uusien ketterämpien tapojen etsiminen homman hoitamiseksi ei ole riittävän kiinnostavaa? Isojen toimijoiden verkkokauppa tuntuu tällä hetkellä harjoittelemiselta ja kokeilemiselta.

Kaupalta ja asiakkailta tarvitaan uskallusta muuttua

Miikka Leinonen arvioi, että ruokakaupan siirtymisessä verkkoon on kyse vastuiden jakautumisesta uudelleen: kauppojen pitäisi uskaltaa ottaa suurempi vastuu asiakkaidensa elämästä. Vaikka lähikaupassa asiointi olisi helppoa ja hauskaa, uskon, että sillä ajalla voisi tehdä jotain hauskempaakin – voiko kehittyvä ruuan verkkokauppa antaa siihen mahdollisuuden?

Ruuan verkkokaupan kannattavuuteen ja kehityksen vauhdittumiseen tarvitaan myös kuluttajien aktiivista kiinnostusta verkko-ostamiseen. Seuraavaan postaukseen kokosin asioita, joiden vuoksi kuluttajia ei ehkä kiinnostakaan ostaa ruokaa verkosta.

Artikkelikuva on ote Matias Teittisen teoksesta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *