Levitä linkkivoima tehokkaasti

Kuten tämän artikkelisarjan johdannossa ”Kuinka Google toimii” huomattiin, linkkivoimalla on ratkaiseva merkitys sille, kuinka hyvin sivusto sijoittuu Googlen maksutomissa hakutuloksissa. Tässä tekstissä käyn lyhyesti läpi sivuston informaatioarkkitehtuuria eli oikeastaan yhtä osa-aluetta siitä, kuinka sivustosta voidaan tekniikan avulla tehdä helposti löydettävä ja helppokäyttöinen sekä käyttäjille että hakukoneille.

Miten sivuston linkkivoimaa mitataan?

Kuten edellisessä artikkelissa havaittiin, Google toimii netissä linkkien välityksellä, ja linkeillä on ratkaiseva merkitys hakukoneoptimoinnin onnistumiselle. Linkkivoiman arvioimiseen on monia työkaluja, joista mainittakoon MajesticSEOYahoo Site Explorer sekä SEOMozin Open Site Explorer. Näiden työkalujen avulla voidaan tarkastella mm. sitä, kuinka paljon linkkejä sivustolle tulee, mille sivuston sivuille linkit tulevat, ja mikä on linkkien ”ankkuriteksti” eli millä avainsanalla tekstistä on sivustolle linkitetty.

Ennenkuin päästään itse asiaan, haluan myös mainostaa että blogimme lukijana sinulla on mahdollisuus saada MajesticSEO nyt kokeiluun todellisella pilkkahinnalla. Lue lisää tietoa tästä artikkelin lopusta.  Koska monet tämän blogimme lukijoista tuntevat hyvin myös Vierityspalkin ja Digitodayn sivustot, käytän tässä artikkelissa esimerkkinä näiden kahden sivuston informaatioarkkitehtuuria ja niiden välisiä eroja.

Linkkivoima: Digitoday.fi vs. Vierityspalkki.fi

Tarkastellaanpa edellä mainittujen verkkosivustojen linkkivoimaa. Vierityspalkkiin linkittää MajesticSEOn mukaan 649 domainia, ja sivustolle tulevia linkkejä on yhteensä n. 25 000. Digitodayn vastaavat luvut ovat lähes 12000 domainia ja reilut 6,5 miljoonaa linkkiä. Googlen ja Yahoon linkkikomentojen kautta linkkejä muuten näkee vain murto-osan muista mainituista työkaluista, joten niiden käyttö isompien sivustojen kanssa saattaa olla haasteellista, käytännössä jopa turhaa.

Vierityspalkki.fi:

Digitoday.fi:

 

Mihin linkkivoima tulee?

Edellisten tietojen valossa Digitoday pieksee siis Vierityspalkin hakukonenäkyvyydessä 100-0. Vai piekseekö? Katsotaan. Suurin osa linkeistä tulee yleensä sivuston etusivulle ja niin on näissäkin kahdessa tapauksissa (kuvat aukenevat suuremmaksi klikkamalla):

Vierityspalkin 24 000 linkistä noin 9000 tulee etusivulle ja Digitodayssa 6,5 miljoonasta yli 2 miljoonaa osoittaa etusivulle. Näissä kahdessa etusivulle tulee siis n. kolmasosa kaikista sivustolle tulevista linkeistä. Yllättävän monta linkkiä näyttää näissä molemmissa menevän sivuston alasivuille – pienemmillä sivustoilla tämä luku on usein jopa yli 80%. Toisaalta verkkolehdillä näissäkin kahdessa toteutuva linkkijakauma on melko tyypillinen. Linkittävien domainien suhde näillä sivustolla on etusivuston ja muun sivuston välillä pikakatsauksella samaa, n. 30% luokkaa.Seuraava kysymys onkin: mihin tämä linkkivoima näillä sivustoilla menee?

Linkkivoiman jakaminen etusivulta eteenpäin

Kuten edellä havaittiin, linkkivoiman ohjaaminen sivustolla kannattaa usein aloittaa etusivulta. Mihin saakka näiden kahden esimerkkimme linkkivoima etusivulta sitten kantaa? Kuinka ollakaan, Digitodayn suurimmasta ”linkkipankista” (www.digitoday.fi) löytyy 302-uudelleenohjaus osoitteeseen http://www.digitoday.fi/etusivu/, josta hommaa ketjutetaan uudelleenohjauksilla vielä eteenpäin:

Kreikkalainen uudelleenohjaus

Pettyneiden sijoittajien ja euron kriisin kunniaksi lanseeraan tässä yhteydessä tälle 302-uudelleenohjauksella alkavalle ketjutukselle termin ”kreikkalainen uudelleenohjaus”. Tällä tavalla Digitodaylla nimittäin häviää etusivun linkkipankkiin tallennetusta potentiaalista n. 90% sijoitetun linkkipääoman arvosta.

301 vs. 302

Yksi hyvä tapa tappaa hakukonenäkyvyys on tehdä mahdollisimman paljon 302-uudelleenohjauksia ja ketjuttaa ne edelleen. Mitä eroa 301:llä ja 302:lla sitten muka on? Menemättä tarkemmin yksityiskohtiin tyydyn toteamaan, että hakutulosten manipuloimisen estämiseksi esimerkiksi Googlen on pakko laimentaa 302:ten linkkivoimaa, koska muuten voisin saada omalle sivustolleni huikean linkkipotentiaalin linkittämällä 302-uudelleenohjausten kautta ulospäin voimakkaisiin domaineihin kuten Google, Twitter tai BBC. Jos joku pellepeloton haluaa tätäkin kokeilla, niin suosittelen että teette sen sivustolla, joka saa kadota hakutuloksista kokonaan.

Vierityspalkissa linkkivoima soljuu sivuston juuresta sujuvasti eteenpäin, ja näinpä Digitoday antaa omilla uudelleenohjauksillaan heti lähtötilanteessa tasoitusta pienemmälle – hyvä hyvä! Niin minäkin tekisin, jos kyseessä olisi leikkimielinen kisa –  näin saadaan nimittäin tasaisempi kilpailu. Oikeassa maailmassa vaihtaisin heti tuon 302:n 301:een.

Hakukoneystävällinen julkaisujärjestelmä?

Vaikka molemmilla näistä sivustoista on periaatteessa käytössä ”hakukoneystävällinen julkaisujärjestelmä”, ei ole kovin vaikeaa havaita että se ei vielä takaa mitään. Termi ”hakukoneystävällinen julkaisujärjestelmä” on myytti. Asiansa osaava ja hakukoneoptimoinnin perusteisiin tutustunut webmaster hoitaa tällaiset asiat kuntoon muutamassa minuutissa (tai päivässä, hiukan sivuston koosta riippuen). Hakukoneystävällinen julkaisujärjestelmä on käytännössä tasan yhtä ”hakukoneystävällinen” kuin sitä hoitava webmaster.

Kun etusivuun ja eniten linkitettyihin sivuihin liittyvät uudelleenohjaukset on kunnossa, riittää tekemistä vielä vaikka kuinka paljon. Voidaan esimerkiksi miettiä sitä, kuinka saadaan parannettua sivuston informaatioarkkitehtuurin balanssia niin että linkkivoima jakautuu tehokkaasti sivuston kaikkien sivujen kesken.

Informaatioarkkitehtuurin haasteet

Tässä artikkelissa ei valitettavasti ehditä paneutumaan kovin syvällisesti informaatioarkkitehtuurin kiehtovaan maailmaan, mutta yritän käydä läpi vielä muutaman perusasian siitä, kuinka tekniikan avulla voidaan helpottaa sivuston hakukonenäkyvyyden parantamista. Ensimmäinen asia, joka uudelleenohjausten jälkeen voidaan tehdä, on miettiä sitä kuinka saadaan ohjattua riittävästi linkkivoimaa niille sivuille, joiden hakutuloksissa pitää näkyä parhaiten. Periaatteessa linkkivoimaa kannattaa ohjata eniten nille sivuille, joilla optimoitavien termien kilpailutilanne on haastavin.

Googlen ”suositus” on ollut, että kullakin sivulla saisi olla korkeintaan n. 100 linkkiä. Tämä suositus on hyvä pitää mielessä, mutta laajoilla sivustoilla määrä voi turvallisin mielin olla huomattavasti suurempikin. Linkkivoima laimenee jonkin verran jokaisesta linkistä edettäessä. Jos halutaan hyödyntää linkkivoima tekniikan avulla tehokkaasti, kannattaa käyttäjän ja Googlen polku optimoitavalle sivulle tehdä mahdollisimman lyhyeksi niiltä sivuilta, joissa linkkivoimaa on eniten.

Selvitä indeksoituneiden sivujen määrä ja todellisuus

Esimerkiksi Vierityspalkin sivustolta on Googleen indeksoitunut tällä hetkellä n. 3190 sivua:

Kuinka paljon sivustolta löytyy sisältöä, kun sitä tarkastellaan sisäisten linkkien kautta? Jos ero on huomattava, kannattaa tarkastaa vastaako Googleen indeksoituneiden sivujen määrä sivuston todellisten sivujen määrää.

Tässä tapauksessa eroa on jonkin verran, ja asia kannattaisi varmaan varmistaa.Näyttäisi siltä että Google ei ole indeksoinut kaikkia sivuja Vierityspalkissa – mutta joskus (itse asiassa lähes aina) voi toki olla ettei kaikkia sivuja halutakaan indeksiin.

Leikitään tässä tapauksessa että Vierityspalkki kuitenkin haluaisi Googlen indeksiin yli 5000 sivua nykyisen 3200 sijaan. Mitä voitaisiin tehdä? Etusivu näyttää hyvältä, mutta hetkinen…siellähän on lähes 400 linkkiä. Onkohan se vähän liikaa tämän kokoiselle sivustolle?

Tutki ennenkuin hutkit

Miten asiaa voisi lähteä tutkimaan? Kannattaa miettiä, montako klikkiä käyttäjä joutuu tekemään ennenkuin päätyy haluamaansa sisältöön. Yleensä on haasteellista optimoida sivua, joka on useamman kuin neljän klikin päässä sivuston eniten linkkivoimaa sisältämästä sivusta. Vierityspalkissa näitä ”klikkitasoja” on käytännössä kuusi. Etusivun suuresta linkkimäärästä huolimatta jotkut sivuista ovat siis hiukan kaukana sivuston etusivusta, jotta ne indeksoituisivat tehokkaasti. Jo toisellakin kategoriatasolla linkkejä näyttäisi Vierityspalkissa monilla sivuilla olevan yli 200.

Periaatteessa käyttäjä pääsee siis kahdella klikkauksella 400×200=80 000 sivulle. Jos sivuja on kuitenkin vain 5000, voitaneen luonnehtia, että tässä tapauksessa linkkivoima kyllä hajaantuu tehokkaalla ristiinlinkityksellä todella ansioituneesti, mutta heti perään herää kysymys siitä, valuuko se oikeaan paikkaan?

Kaiva Excel esille

Kun tehdään linkeistä ja tasoista nopea ristiintaulukointi Excelillä, havaitaan että suurin osa linkkivoimasta valuu tasolle 3 ja 4:

Informaatioarkkitehtuurin näkökulmasta Vierityspalkissa voisi olla siis viisasta kokeilla ensimmäisen ja toisen tason linkkien määrän karsimista.

Linkkivoima ja analytiikka

Vaikka edellisessä artikkelissä esitetty PageRank-algoritmi on matemaattinen tapa laskea linkkivoimaa, on hyvä muistaa että myös Google pyrkii miellyttämään käyttäjiä. Mikäli sivustolle on asennettu Google Analytics, tietää Google myös mitä linkkejä ja missä suhteessa käyttäjät klikkailevat. Tämä on hyvä huomioida myös hakukoneoptimoinnissa.

Mikäli käyttäjistä 95% klikkaisi Vierityspalkin etusivulla ”Toimitus” -linkkiä, niin väitän että sillä olisi nykyään selvästi merkitystä myös sivuston näkyvyydelle. Tällöin sisältö lähtisi indeksoitumaan tehokkaasti myös ”Toimitus”-sivun sisällön kautta. Koska tämäkin data on Analyticsistä saatavilla, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös linkkivoiman etenemistä mietittäessä. Excelia käyttämällä Analyticsin data saadaan näppärästi yhdistettyä esimerkiksi edellisen kaltaiseen taulukkoon, joilloin päästään tarkemmin kiinni siihen, mitä elementtejä sivustolla mahdollisesti kannattaa muokata.

7 vinkkiä informaatioarkkitehtuurin tarkastamiseen

Linkkivoiman optimoidusta käytöstä voisi puhua ja kirjoitella vaikka kuinka pitkään. Tässä kuitenkin edellä esitettyjen lisäksi muutamia asioita pohdittavaksi informaatioarkkitehtuurin suunnitteluun hakukoneoptimoinnin näkökulmasta:

1. Vältä umpikujia. Käyttäjiä pyritään navigaatiossa usein ”siilottamaan”, ja lopuksi linkkivoima päätyy sivulle, josta ei ole järkeviä linkkejä eteenpäin. Suunnittele IA siten että myös viimeiseltä sivulta on järkeviä linkkejä ylemmille tasoille.

2. Unohda sivutukset. Sivutukset luovat usein ”turhia” linkkikerroksia, jotka sekä laimentavat linkkivoimaa että voivat generoida myös päällekkäistä sisältöä, joka on myrkkyä hakukoneille.

3. Älä ole tylsä: mieti sivuston eri osioihin erilaisia linkityselementtejä: liittyvät tuotteet, suosituimmat artikkelit, uudet tuotteet tai artikkelit jne. Näitä kannattaa käyttää luovasti eri osioissa ja tasoilla eri tavalla. Mikäli tällä voidaan parantaa myös käyttäjäkokemusta niin mikäs sen parempaa!

4. Poista ”linkkifarmit” footerista. Google ymmärtää että footer-elementti on toistuva rakenne, ja se että footerissa olevat linkit ovat joka sivulla ei juuri auta linkkivoiman levittelyssä. Valitse mieluummin hyvät footer-linkit ja suunnittele muut elementit huolella

5. Korjaa sisäiset linkit. Tämä on tosi yksinkertainen ja jopa itsestään selvä vinkki, mutta oletteko ihan varmoja että omalla sivustolla ei ole yhtä ainoaa rikkinäistä sisäistä linkkiä? Sivustolla kuin sivustolla on lähes aina rikkinäisiä sisäisiä linkkejä. Näiden korjaaminen on monesti suhteellisen pieni vaiva verrattuna siihen, että kirjoitetaan uutta sisältöä tai hankitaan linkkejä muualta

6. Korjaa ulkoapäin tulevat linkit. Tämä olikin yhtä lailla itsestäänselvyys, mutta kuka oikeasti tekee tämän kuukausittain?

7. Viritä ”ansoja”. Tee sivustolle niin houkuttelevia ”linkitä meille” -elementtejä, että muiden on helppo ja suorastaan lähes pakko linkittää omaan sivustoosi.

Ota MajesticSEO koeajoon

Lopuksi siihen mainostamaani MajesticSEOn kokeiluun: Tarjoamme blogimme lukijoille mahdollisuuden ottaa MajesticSEO kuukauden koeajoon 1 punnan hintaan! Kuinka homma toimii:

  1. Koodi on voimassa vain 31.10. saakka ja koskee MajesticSEOn uusia käyttäjiä. Koodi toimii kun kirjaudutte MajesticSEOn käyttäjäksi osoitteesta: https://www.majesticseo.com/redeem
  2. Syöttäkää ensimmäiseen kenttään tarjouskoodi FINOCT12 ja valitkaa maksutavaksi luottokortti tai PayPal.
  3. Tällä koodilla saatte siis MajesticSEOn Silver-ohjelman käyttöön yhdellä punnalla kuukaudeksi. Jos ette ole tyytyväisiä, voitte peruuttaa tilauksen 30 päivän aikana, mutta jos olette niin jatkossa Silver-veloitus on 29,99 puntaa kuukaudessa.

 

Tuloksella ei ole minkäänlaista sopimusta MajesticSEOn kanssa (suomeksi emme saa myynnistä mitään korvausta), vaan halusin järjestää ihmisille mahdollisuuden kokeilla muuta kuin ilmaisversiota todella edullisesti. Pyydän ettei koodia lähdetä levittämään tämän blogin ulkopuolelle, koska silloin joudumme poistamaan sen käytöstä.

Näiden vinkkien jälkeen tässä artikkelisarjassa siirrytään hetkeksi kansainvälisten sivustojen pariin: ensi viikolla pohditaan kieliversioiden ja domainien teknisiä haasteita hakukoneoptimoinnille. Hyvää viikonloppua!

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *