Kieliversiot ja domainstrategia

Edellisessä artikkelisarjan osassa Levitä linkkivoima tehokkaasti käsiteltiin sivuston linkkivoiman jakaantumista. Kun sivusto on pieni ja julkaistu vain yhdellä kielellä, on hakukoneoptimointi ja esimerkiksi informaatioarkkitehtuurin hahmotteleminen vielä kohtuullisen helppoa. Mutta entäpä jos sivustolla on useampi eri kieliversio tai yritys käyttää useampia verkko-osoitteita eli domaineja?

Kieliversiot

Sivuston erikieliset versiot aiheuttavat hakukoneoptimoinnin ja sivuston käytettävyyden kannalta välillä melkoisen määrän mietittävää. Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta kieliversioita voidaan käsitellä useastakin vinkkelistä, ja monissa tapauksissa kannattaa jopa unohtaa termi hakukoneoptimointi: kieliversioihin ja domain-strategiaan liittyvät valinnat ovat nimittäin usein tärkeitä linjanvetoja koko yrityksen viestintä- ja markkinointikulttuurissa. Otetaan seuraavaksi pari esimerkkiä.

Hopsis.com/fi/, hopsis.fi vai fi.hopsis.com

Omistamamme fiktiivinen sivusto hopsis.com on julkaistujen feissarimokien ansiosta breikannut kivasti Suomessa ja siitä halutaan tehdä kansainvälinen versio. Englanninkielisenä sivustolla olisi suurempi käyttäjäpotentiaali, mutta pitäisikö hopsis.com kääntää englanniksi ja perustaa suomeen oma osoite hopsis.fi?
Vai olisiko järkevämpää kääntää com- päätteisen osoitteen juurikansion sisältö englanniksi ja siirtää suomenkielinen sisältö omaan kansioonsa osoitteeseen hopsis.com/fi/? Entäpä jos perustettaisiinkin heti alidomainit fi.hopsis.com tai de.hopsis.com ja hopsis.com jäisi englanninkielisenä oletussivustoksi? Vai pitäisikö kaikki sisältö sittenkin laittaa osoitteeseen hopsis.com ja erikielinen sisältö kieliversion mukaan vaihtuviin frameihin sisältösivuille?

Sisällön peilaus ja framet – oikea vastaus on ehkä…ei?

Kaikissa näissä ratkaisuissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta pidemmän päälle viimeiseksi mainittu on todennäköisesti hakukonenäkyvyyden kannalta huonoin: hakukoneiden algoritmeissa samaan osoitteeseen usealla kielellä julkaistu sisältö saattaa aiheuttaa ongelmia, ja toisaalta erilaisten peilausten ja rel=canonical -linkkitagien tekeminen saattaa pitkällä aikavälillä aiheuttaa haasteita sivuston ylläpidossa ja päivitettävyydessä.

Alidomainit – oliko niitä hyviä puolia?

Wikipedia on kohtuullisen onnistuneesti käyttänyt strategiassaan alidomaineja – mutta se onkin melkein ainoa siinä onnistunut sivusto (toki myös optimointialan Seobook on tästä hyvä esimerkki). Alidomainien asennuksissa ja hallinnassa on kuitenkin oma työnsä, ja hakukoneoptimoinnin näkökulmasta varsinkin linkkien saaminen alidomaineihin voi osoittautua haastavaksi tehtäväksi.
Monesti linkit nimittäin tulevat päädomainiin vaikka linkitettävän aiheen sisältö löytyisikin alidomainista. Tällöin näiden linkkien osoittaminen oikeaan paikkaan vaatii joko suoraa kontaktia linkittäville sivustoille tai linkkien ohjaamista informaatioarkkitehtuuria tai ohjauksia muuttamalla, jolloin menetetään osa linkkivoimasta.
Usein myös sisäisen linkityksen ja varsinkin eri alidomainien välisen linkityksen hallinta ja päivittäminen aiheuttaa alidomaineja käsiteltäessä melko haastavia tilanteita. Kuinka esimerkiksi samaan aiheeseen liittyviin sisältöihin toisessa kieliversiossa tulisi linkittää, ja millä estetään ettei päädomainin sisältö aja hakutuloksissa maakohtaisen sisällön ohi hyvän käyttäjäkokemuksen ja optimaalisten hakukonesijoitusten kustannuksella?

Kielikohtaiset kansiot ja ongelmat on ratkaistu?

Eri kieliversioiden sijoittaminen sivuston sisällä eri kansioihin on yksi lähestymistapa muiden joukossa. Tällöin esimerkiksi hopsis.com/fi/, hopsis.com/se/ ja muut mahdolliset kielikohtaiset alikansiot saavat jo starttitilanteessa osan domainin linkkivoimasta. Tässä lähestymistavassa on kuitenkin myös huonoja puolia: hopsis.com domain-nimenä saattaa vielä toimia kansanvälisestikin, mutta entäpä kun brandin tai domainin nimi on Isover? Is over ei ehkä luo Yhdysvaltain, Australian tai Iso-Britannian markkinoilla brandin kannalta kovin kestävää mielikuvaa laadukkaasta eristeestä.
Lähdettäessä kansainvälistymään englanninkielinen domainin nimi ei välttämättä ole siis paras tai ainoa vaihtoehto – varsinkin jos kohdemarkkinaa on myös Keski-Euroopassa tai erityisesti Etelä-Euroopassa, muista maanosista puhumattakaan. Kielikohtaisissa kansioissa ongelmaksi saattaa muodostua myös sivuston eri kansioiden keskinäinen epätasapaino: jos sivujen sisältö, kuten vaikkapa verkkokaupan tuoteinfot, on joka kansiossa yhdestä tietokannasta peilattu, syntyy tuplasisältöä joka puolestaan haittaa pahimmillaan kaikkien versioiden näkyvyyttä – tai keskittää näkyvyyden vain yhteen versioon.
Lisäksi eri kieliversioita mietittäessä alikansioiden käyttö saattaa vaikeuttaa tai rajoittaa sivuston sisällä esimerkiksi kansiokohtaisten elementtien käyttöä. Jos sivuston ulkoasu ja vaikkapa navigaatio ovat harkitusti kaikissa kieliversioissa identtisiä, niin ongelmia on vähemmän. Todellisuudessa maakohtaiset räätälöinnit ulkoasuun, navigaatioon, käyttäjien luomaan sisältöön ja vaikkapa verkkokaupan ostoskoriin kuitenkin voivat parantaa sivuston käytettävyyttä ja myyntiä merkittävästi. Pahimmillaan kielikohtaisten kansioiden käyttö voi siis olla jopa myynnin este, mutta tämä on luonnollisesti myös järjestelmäkohtainen kysymys. Tähän mennessä maakohtaiset kansiot kuulostaa siis melkein hyvältä vaihtoehdolta!

Oma maa – oma domain?

Yksi vaihtoehto on luoda jokaiselle maalle oma domain. Tässä ratkaisussa hyvänä puolena voidaan pitää mm. sitä, että sivustoja voidaan kehittää pitkälti erillään, ja suunnata panostuksia tarkemmin sinne mistä markkinointiin ja sivuston kehitykseen sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto.  Huonona puolena on kuitenkin lisääntynyt työmäärä: useamman domainin hallinnassa on aina oma työnsä, ja maakohtaisten domainien käyttö lisää haasteita myös viestinnässä.
Vaikka viestinnässä ehkä hikoillaan, kun joudutaan miettimään strategiaa tiedottamiseen 32 eri maassa, jossa jokaisella on oma verkko-osoite, on tämä ratkaisu usein tässä artikkelissa mainituista vaihtoehdoista hakukoneoptimoinnin kannalta toimivin. Olettaen siis, että resursseja on riittävästi. Mutta entäpä kun niitä ei yleensä ole?
Vaikka käytössä olisi maakohtaiset domainit, jossa yrityksen nimi on domainin alkuosa, törmätään todella usein tapaukseen, jossa tällainen toteutus ei syystä tai toisesta (esimerkiksi kielikysymykset tai jo jollain maapäätteellä olemassa oleva brandi) ole mahdollista. Monesti Suomessa on tällaisissa tapauksissa tyydytty niputtamaan osa maista yhteen domainiin, ja osa erilleen omiin osoitteisiinsa.
Tässä on kuitenkin usein kysymys laiskuudesta ja suunnittelun puutteesta: jos domainstrategiaa mietittäisiin tarkemmalla tasolla, ja eriytettäisiin se sivustouudistusprojektista omaksi kokonaisuudekseen, vältyttäisiin useasti ylimääräiseltä työltä, jossa viestintä-, myynti-, markkinointi-, ja it-osasto tuskailevat mahdottomaksi käyvää verkkostrategian hallintaa.  Kun tilanne sitten lopulta käy tukalaksi, päätetään ”räjäyttää” sivusto ja jatkaa puhtaalta pöydältä. Usein tämä onkin hyvä ratkaisu, kunhan uuden sivuston suunnittelu ja domainstrategia eriytetään toisistaan – ja aloitetaan domainstrategiasta.

Mistä lähtien kompromissi on kuningas?

Tästä. Domainstrategian osalta siis. Maakohtaisten domainien huonoimmat puolet voidaan usein välttää hyvällä suunnittelulla, jolloin useiden maakohtaisten sivustojen hallinta voidaan alusta alkaen tehdä helpoksi ja selkeäksi. Usein toimivin ratkaisu (siis yrityksen toiminnan, ei hakukoneoptimoinnin kannalta) on järkevä maa- ja kielikohtaisten domainien yhdisteleminen: esimerkiksi Kanadaan ei välttämättä aina kannata perustaa omaa domainia, jos yrityksellä on sivustosta versio jo englanniksi ja ranskaksi.
Kanadalaisen maakohtaisen osoitteen voi tällaisessa tapauksessa ohjata esimerkiksi linkeillä käyttäjän kielen perusteella valitsemaan versioon – ellei sitten kohdemarkkina Kanadassa ole niin merkittävä että sinne tosiaan kannattaa perustaa oma toimisto palvelemaan ko. maan kohdemarkkinaa. Usein maakohtainen domain voi olla oivallinen valinta silloin, kun ko. maan käyttäjiä pystytään palvelemaan myös paikallisesti.

Mikä domainstrategia sopii meille?

Ei mikään. Tämä valinta on nimittäin niin ratkaiseva, että yhden blogiartikkelin sisältö ei riitä tuomaan esiin oikeita vaihtoehtoja, saati kaikkien vaihtoehtojen haittoja ja hyötyjä eri tapauksissa. Kaikissa tässä esitetyissä versioissa on omat puolensa, ja jopa niitä yhdistelemällä voidaan päästä hyviin lopputuloksiin. Tässä kuitenkin lopuksi viisi vinkkiä domainstrategian laatimiseen – näillä pääsee toivottavasti jo alkuun.

  1. Unohda alidomainit – ne toimivat vain muutamilla sivustoilla (itse asiassa esimerkiksi Wikipedian tapa käyttää sisäisiä linkkejä on Googlen käyttösääntöjen vastainen), joten pienemmillä sivustoilla tämän strategian valitseminen voi olla huono päätös.
  2. Älä käytä peilauksia, cname -domaineja tai muita ”purkkavirityksiä”, koska ne pitää kuitenkin purkaa jossain vaiheessa.
  3. Jos mahdollista, valitse ensin domainstrategia ja mieti sitten vasta teknistä toteutusta.
  4. Ole avoin – älä pelkää kysyä muiden yritysten kokemuksia ja mielipiteitä.
  5. Vie valittu strategia loppuun asti.

Jos missasit tämän teknisen hakukoneoptimoinnin artikkelisarjan aloituksen, kannattaa myös lukea kuinka google toimii ja miten linkkivoimaa voi levittää tehokkaasti.
Seuraavassa artikkelisarjan osassa paneudutaan informaatioarkkitehtuurin ja sivuston etusivun optimointiin – sitä odotellessa tuo alareunan kommenttikenttä on vapaa!

Laita verkkoliiketoimintasi kasvuun

Varaa nyt tehokas lietsontasessio