IA – tiedon järjestämisen taiteenlaji

Sain nauttia rautaisannoksen informaatioarkkitehtuurin (IA) jaloa taiteenlajia lokakuun aikana. Vietin International Geek Exchange -hankkeen kautta kolme viikkoa Lontoossa Webcrediblellä. Tämä toimisto on erikoistunut verkkosivustojen ja erilaisten sovellusten käyttökokemuksen sekä käytettävyyden suunnitteluun. Kokemus muutti käsitykseni muun muassa informaatioarkkitehtuurin suunnittelusta. Omassa ajatusmaailmassani hakukoneoptimoinnin ja käytettävyyden väljähtämään päässyt flirttailu roihahti viimeistään nyt kestäväksi parisuhteeksi. Ilman kosketuspintaa aitoihin käyttäjiin hyvän sivuston suunnittelu on mahdotonta: mutu ulos, tieto sisään.

Mitä IA on?

Informaatioarkkitehtuuri on lyhyesti sanottuna tiedon järjestämistä. Verkkosivustojen yhteydessä se tarkoittaa sivuston rakenteen suunnittelua, osioiden nimeämistä, hakutoimintoja ja navigointimallien suunnittelua. Informaatioarkkitehtuurin suunnittelija on vähän kuin kirjastonhoitaja, jolla on selkeä systeemi, miten tieto ”hyllytetään” verkkosivustolle. Lopputuloksen pitäisi olla niin selkeä, että jokaisella on mahdollisuus löytää haluamansa tieto nopeasti. Tässä kohdassa mukaan kuvaan astuu inhimillisyys ja ihmisten erilaisuus: tiedon järjestäminen helposti löydettäväksi on hankalaa juuri siksi, että jokainen meistä jäsentää sitä vähän eri tavalla. Siksi hyvän informaatioarkkitehtuurin suunnittelu vaatii paljon tutkimusta ja testaamista, jotta edes tärkeimmän kohderyhmän kannalta lähes yksiselitteinen malli löytyy.

IA ja hakukoneoptimointi

Pakko myöntää, että hakukoneoptimoinnin pyörteissä käsitykseni informaatioarkkitehtuurista on surkastunut, typistynyt ja luiskahtanut mututekniikan puolelle. Hakukoneoptimoijan näkemys informaatioarkkitehtuurista on usein se, että huolellisen avainsanatutkimuksen jälkeen tiedetään, mitä käyttäjät oikeasti etsivät. Tämän jälkeen voidaan siis ryhmitellä sivustolle tuleva tieto ja nimetä sivuston osiot riittävän tarkasti. Navigaatiolinkkien nimet valitaan eniten etsittyjen avainsanojen joukosta. Tärkeimmät sisällöt pyritään järjestämään lähemmäs etusivua ja pyritään välttämään liian monen navigaatiotason muodostumista. Sitten mietitään, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa, ja suunnitellaan sivuston sisäinen linkitys.
Tämä prosessi on ihan hyvä, mutta siinä vedetään mutkat suoriksi. Lopputulos tuntuu vähän irralliselta ja päälle liimatulta. Haastan hakukoneoptimoijat tutkiskelemaan sydäntään: Voitko olla ilman oikeiden käyttäjien haastattelemista varma siitä, mitä he haluavat? Miten pelkät avainsanat puhuvat asioiden yhteyksistä toisiinsa ja käyttäjien niihin liittämistä merkityksistä?

IA ja käyttäjälähtöinen suunnitteluprosessi

Informaatioarkkitehtuuri on siis haastava taiteenlaji, koska jokaisen ajatukset kulkevat hienolla tavalla omia ratojaan. Webcrediblellä opin hahmottamaan kokonaisvaltaisemman lähestymistavan, jolla päästään suuremmalla todennäköisyydellä oikeaan osuviin tuloksiin – ja tulokset varmistetaan testaamalla.

Kaikki alkaa käyttäjätutkimuksesta

Suunnittelu alkaa käyttäjätutkimuksesta. On paikallaan selvittää, kenelle sivuston on suunnattu, mitä he tarvitsevat, miten näihin tarpeisiin vastataan ja mitä heille voidaan liiketoiminnan näkökulmasta tarjota. Bisnestavoitteet ovat suunnittelussa mukana alusta asti, joten ne eivät pääse menemään ristiin käytettävyyden tai sisältöjen kanssa. Käyttäjätutkimus tarkoittaa konkreettisia haastatteluja kohderyhmään kuuluvien ihmisten kanssa. Heiltä saatu tieto tarpeista, tavoitteista ja mahdollisista ongelmista nykyisellä sivustolla kartoitetaan ja ryhmitellään sopiviksi kokonaisuuksiksi.
Käyttäjätutkimukseen on useita muitakin keinoja, ja tietoa voidaan täydentää esimerkiksi verkkosivuston kävijäkyselyllä. Käyttäjätutkimuksen lisäksi kannattaa analysoida sivuston nykyinen sisältö.

Tutkimukseen perustuvat käyttäjäpersoonat

Vaikka käyttäjistä ja olemassa olevista sisällöistä tiedetään jo aika paljon, tiedon ryhmittelyvaiheessa ei ole kysymys vielä rakenteen suunnittelusta. Seuraava askel on sivuston käyttäjäpersoonien suunnittelu. Käyttäjäpersoonat ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka on saatu mahdollisimman uskottavaksi nimeämällä heidät sekä kirjoittamalla henkilöistä lyhyt elämäntarina sekä sivustoon liittyvät tarpeet, tavoitteet ja ongelmat.
Käyttäjäpersoonien luomiseen tarvittava tieto saadaan haastatteluista ja kävijäkyselyistä, ja sitä voidaan tukea esimerkiksi tilastollisella tiedolla kohderyhmästä. Tärkeintä on muodostaa persoonan ydin haastatteluilla havaituista yhteneväisistä käyttäytymismalleista. Yhden käyttäjäpersoonan tekeminen edellyttää usein ainakin neljää tai viittä käyttäjähaastattelua.

Oikean tiedon esittämistavan valitseminen

Käyttäjäpersoonien luomisen jälkeen siirrytään vasta suunnittelemaan sitä, miten verkkopalvelun pitäisi toimia. Tärkeää on suunnitella käyttäjän tavoitepolut ja ne prosessit, joilla käyttäjät johdatetaan sivustolla haluttuun lopputulokseen (tiedon löytäminen, ostoksen tekeminen, kommentin kirjoittaminen…). Siitä edetään konkreettiseen käyttöliittymän suunnitteluun ja päätetään, mikä on paras tapa esittää sivustolla tarjolla oleva tieto ja millä tavalla käyttäjät voivat jäsentää sitä.
Erilaisia esittämistapoja ovat esimerkiksi perinteinen hierarkkinen rakenne, tietokanta, listat tai lineaariset etenemistavat. Jäsentämistapoja puolestaan ovat kronologinen järjestys, aihelähtöisyys tai kohderyhmälähtöisyys. Esimerkki sivustosta, jossa tieto on järjestetty kronologiseen listaukseen, on vaikkapa telkku.com:

Osioiden ja linkkien nimeäminen

Kun on päätetty, miten tieto jäsennetään sivustolle, on aika nimetä osiot ja navigaation linkit – tässä on vasta aika kaivaa esille se hakukoneoptimoinnin näkökulmasta tehty täsmällinen avainsanatutkimus. Käyttäjätestaus on erittäin tärkeää nimeämisvaiheessa. Suosittuja keinoja ovat korttien järjestely (card sorting) tai rakennepuun testaus (tree testing).
Aiempi olemassa olevan sisällön arviointi, avainsanatutkimus sekä rakenteen suunnittelu on saattanut paljastaa aukkoja sivuston sisällössä. Informaatioarkkitehtuurin suunnitteluprosessin myötä on saatu aineksia myös sisältöstrategian tekemiseen. Sen tulisi vastata sekä liiketoiminnallisiin että käyttäjäpersoonien tavoitteisiin. Yksinkertaisimmillaan se voi olla listaus näistä molemmista, ja niihin perustuvien sisältötyyppien sekä sisällöntuotantoprosessin ideointi.

Testaa vieläkin

Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu on tarkoitus viedä sivutasolle asti. Samoilla suuntaviivoilla voi suunnitella, miten tieto järjestetään yksittäiselle sivulle. Koko informaatioarkkitehtuurin suunnitteluprosessin jälkeen, ennen sivuston julkaisua, on jälleen testaamisen aika. Olennaista on, että testaajat käyttävät sivustoa juuri siinä käyttötilanteessa, johon se on tarkoitettu. Lopputulosta voi arvioida myös itse esimerkiksi Nielsenin heuristiikkojen avulla.
Kokonaisvaltainen informaatioarkkitehtuurin suunnitteluprosessi voi olla pitkä ja raskas, mutta erittäin hyödyllinen. Jos suunnittelet uutta sivustoa tai mittavaa rakenneuudistusta sivustollesi, ota hakukoneoptimoijasi mukaan uudistukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän voi antaa sivuston löydettävyyttä parantavia neuvoja jokaisessa prosessin vaiheessa. Lisäksi prosessin kuluessa saatava tieto käyttäjistä, käyttäjäpersoonat sekä sisältöstegia ovat avaimia onnistuneen hakukoneoptimoinnin tekemiseen.

LP;EL (Liian pitkä, en lukenut)

Informaatioarkkitehtuuri tarkoittaa tiedon jäsentämistä verkkosivustolle niin, että se on helppo löytää. Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta informaatioarkkitehtuurin suunnittelu voi jäädä irralliseksi ja päälle liimatuksi projektiksi, jos se perustuu vain avainsanatutkimuksen antamaan mutuun. Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa suunnittelu kattaa kaiken käyttäjätutkimuksesta testaukseen saakka, jolloin sivuston rakenne osuu helpommin oikeaan. Tämä varmistaa löydettävyyden hakukoneiden kautta ja tyytyväiset käyttäjät. Lisää tietoa saa alan klassikkoteoksesta Information Architecture for the World Wide Web eli niin sanotusta jääkarhukirjasta, sekä sen haastajaksi juuri ilmestyneestä teoksesta Intertwingled.