YLE Uutiset / Kategoria
Uutisotsikko / Kategoria / Digitoday
Uutisotsikko | Kauppalehti
Uutisotsikko (Taloussanomat)
Tietokone.fi
Uutisotsikko – Uutiset – Iltasanomat
Uutisotsikko | Uutiset | Iltalehti
Uutisotsikko – HS.fi – Kategoria

Kimmo tosin tuskin tarkoitti tätä, vaan sitä että otsikot tyylillä “Energiajuoma | Energiajuomat | Battery energiajuoma | …” eivät näytä fiksuilta ja siitä tuskin on paljoa erimielisyyttä.

Jos joku teistä oikeasti pitää pystyviivojen käyttöä sivujen otsikoissa (titleissä) luonnollisena, niin pyydetään nyt tältä istumalta myös lehtiä käyttämään samaa tyyliä artikkelien otsikoissa. “Sota | Georgia | Venäjä” on todellakin normaalin näköistä.

Title on eri asia kuin sivun otsikko.

On normaali käytäntö, että sisällönhallintajärjestelmät muodostavat titlen automaattisesti sivun otsikon ja yrityksen/sivuston nimen perusteella, esimerkiksi: “Yhteystiedot – Tulos”.

Siksi pystyviivatkin ovat ihmisille luonnollisia, koska he ovat tottuneet näkemään niitä – kuten myös muita erotinmerkkejä – Googlen hakutuloksissa. (Title-teksti on siinä sinisessä alleviivatussa linkissä hakutuloksissa.)

Hakutulosten ja offline-julkaisujen vertaaminen ontuu: eihän painetussa sanomalehdessä ole hakutoimintoa, linkeistä puhumattakaan. Ihmiset ovat tottuneet aivan erilaisiin asioihin netissä printtimaailmaan verrattuna.

Kukaan keskustelijoista ei varmaankaan pidä hyvänä titleä kuten “Sota | Georgia | Venäjä”. Sen sijaan esimerkiksi seuraava Kauppalehden title-teksti on mielestäni muodostettu hyvin:

Georgian sota “viimeinen niitti” venäläisosakkeille | Kauppalehti.fi

Ylläoleva title-teksti on muodostettu automaattisesti artikkelin otsikosta sekä julkaisun nimestä, ja siinä on käytetty näiden erottimena pystyviivaa. Erotinmerkit voivat vaihdella, mutta tämä on hyvin yleinen käytäntö ja siksi hakijat kokevat sen luontevana.

Yrityksen tai sivuston nimi on järkevää sisällyttää titleen brändäämisen vuoksi. Asiasta lisää: http://nettibisnes.info/hakukoneoptimointi-brandi/

Hakukoneoptimoijan pitää voida keskustella eri vaihtoehdoista firman edustajan kanssa avoimesti ja katsoa mitä tehdään.

Usein kuitenkin hakukoneoptimointi mielletään pelkäksi tuotteeksi joka ostetaan ja sitten se on, ilman muuta. Sitä pistetään hoitamaan joku, jolla ei ole aikaa/kiinnostusta/osaamista/valtuuksia käsitellä oikeasti eri ratkaisuja.

Jopa tilanteissa joissa näyttää siltä, että sivut ovat hölmön näköiset ihmisillekin ilman lisää tekstiä, mutta niille vain ei mitään lisää haluta ja piste. Ja ainakaan ei voida maksaa mistään isommasta.

Vika voi olla osaksi ihan suoraan hakukoneoptimointi -termissä. Jos asiakkaalle myydään optimointia, hän voi helposti ajatella “Nyt ne koittaa vaan saada google rankkia ylös kaiken muun kustannuksella” kun oikeasti kyseessä on paljon muuta. Tai ainakin pitäisi olla.

Copy, toimittaja, tiedottaja, miksi nyt verkkoon kirjoittavaa kutsutaankin, eipä nimi miestä/naista pahenna.

Näin SEO-asioista kiinnostuneena toimittajana & copyna oli oikein kiva kuulla tuo lausunto. Kunpa vaan yritykset, yhteisöt ja muut tahot tiedostaisivat tuon asian paremmin. Toki myös yksityiset ihmiset saisivat kirjoitella asiansa huolellisemmin esim. näihin blogeihin ja kaiken maailman keskustelupalstoille.

Jos joku teistä oikeasti pitää pystyviivojen käyttöä sivujen otsikoissa (titleissä) luonnollisena, niin pyydetään nyt tältä istumalta myös lehtiä käyttämään samaa tyyliä artikkelien otsikoissa. “Sota | Georgia | Venäjä” on todellakin normaalin näköistä.

Täytyy sanoa, että omaan korvaan on jopa vähän alkanut särähtämään nämä “tuotenimi | yritys” -tyyppisetkin titlet, koska ne eivät ole kovin luonnollisen näköisiä

Tästä olen kyllä eri mieltä: nimenomaan tuollaiset titlethän ovat normaalin näköisiä, koska tuo on CMS:ille tyypillinen tapa generoida title-tekstit (tosin pystyviiva ei ole aina paras erotin).

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että parhaita klikkiprosentin ja brändäyksen kannalta tuollaiset tekstit eivät useinkaan ole.

Mitä tulee meidän titleihin, niin mitäs sitä sanottiinkaan suutarin lapsista?

Suuret taideteokset valmistuvat hitaasti

Kuuluuko kirjoittaminen optimoijalle, se riippuu nähdäkseni aivan kyseisen optimoijan taidoista. Maailmalla on hakukoneoptimoijia, jotka ovat kirjallisesti lahjakkaita.

Jotkut keskittyvät hakukoneoptimoinnissa lähes yksinomaan verkkokirjoittamiseen, eli käytännössä linkkipyydysten laatimiseen.

Samalla hakutuloksella titleä ja descriptionia testaamalla olemme saaneet yli 50% kasvun klikkimääriin.

Täytyy sanoa, että omaan korvaan on jopa vähän alkanut särähtämään nämä “tuotenimi | yritys” -tyyppisetkin titlet, koska ne eivät ole kovin luonnollisen näköisiä, ellei sitten kyseessä ole verkkokauppa miljoonine tuotteineen, niin oma mielipiteeni on, että avainsanamäärää titlessä olisi syytä kasvattaa niin, että kohdeavainsana on ainoastaan 25% titlestä. Tämä ei täyty monellakaan toimijalla: Esim. hakukoneoptimointi – yritys ei ole mielestäni kovin high end -title. *WINK*

Myönnän että hakukoneoptimointi on pitkälti laadukkaan materiaalin tuottamista verkkoon tai sillä pärjää jo pitkälle – kuka sitten sitä materiaalia tekee ja ketä materiaalin määrittää on eri juttu, mielestäni materiaalin tekeminen ei isommilla firmoilla tosiaankaan kuulu SEOlle, vaan lähinnä sen speksaaminen millaista sen tulisi olla / suurinpiirtein millaisella avainsanatiheydellä / väliotsikoinneilla / tyyleillä.

Sen sijaan verkkokirjoittaminen jossa myös huomioidaan hakukoneet on ns “seo copywriting”:ia.

(SEO) copywriting is about writing for human visitors as well as for search engines, about offering fluent and readable content written in an SEO-wise manner. Lähde: Wikipedia

Meidän konversio ekspertti Lasse pyysi minua vielä lisäämään tähän että konversion kannalta itse copy on avainasemassa.

Eli olisihan senkin asian voinut lisätä artikkeliin. High End SEO on siis myös sitä, että tekstit eivät huononna vaan pikemminkin parantavat konversiota. Toisaalta ei ollut tarkoitus että Arttu julkaisee romaanin…

Artikkelissa määritellään high end hakukoneoptimoinniksi siis copywriting

Artikkeli olisi toki voinut listata enemmän high end -piirteitä, koska ilmeisesti on syntynyt käsitys että pyrin määrittelemään high end -hakukoneoptimoinnin.

“High end” on kuitenkin adjektiivin roolissa (“parasta mitä saa”) eli high end -optimointia ei voi oikeastaan määritellä ollenkaan.

Sivuston ei-hölmöltä näyttäminen ei ole kiinni ainoastaan sivulla näkyvästä tekstistä (joka on siis sitä verkkokirjoittamista tai copywritingia). Myös linkinrakennus ja yhteisöissä osallistuminen, jotka niin ikään voivat toimia hakukoneoptimoinnin osatekijöinä, – myös nämä voivat saada sivuston näyttämään hölmöltä, jos ne toteutetaan liian aggressiivisesti tai muulla tavoin tökerösti.

Oikeassa elämässä yläkäsite on verkkokirjoittaminen tai laajemmin sisällöntuotanto verkkoon. Näiden alakäsite on hakukoneoptimoitu verkkoteksti/verkkosisältö.

Hakukoneoptimointi voi olla iso juttu nyt, mutta niin kauan kuin verkkosivuja tehdään ihmisten luettavaksi niin hakukoneoptimointi ei nouse verkkokirjoittamisen yläkäsitteeksi.

Verkkosivuja ei aina tehdä ensisijaisesti ihmisten luettavaksi: itse olen neuvonut asiakkaita tuottamaan tietynlaisia tekstisivuja nimenomaan hakukoneoptimointia varten. Tällöin sivujen suurin hyöty tulee hakukonenäkyvyydestä, mutta high endiä on se jos hakukonehyödyn lisäksi kyseiset sivut ovat myös kävijöille hyödyllisiä eivätkä ne näytä “hakukoneoptimoiduilta”.

Kyseisiä laskeutumissivuja ei siis tehtäisi ollenkaan, jos ne eivät johtaisi korkeampiin hakukonesijoituksiin ja paremmin toimivaan hakusanamainontaan. ROI ei olisi riittävä oikeuttaakseen sivujen luomisen, jos sivut eivät kasvattaisi maksuttomasta hausta tulevaa kohdennettua liikennettä (ja tekisi samalla myös hakusanamainontaa kustannustehokkaammaksi).

Liike-elämä poikkeaa ilmeisesti joskus oikeasta elämästä

Otamme kuitenkin harkintaan verkkokirjoittamisen ja -sisällöntuotannon tarkemman käsittelyn tässä blogissa – tosin niiden yhteen alakäsitteeseen keskittyen, joten kiitos palautteesta.

High end -arvolauseeseen vaaditaan kuitenkin mielestäni monia tekijöitä, joista jotkut liittyvät optimoinnin toteutuksen yksityiskohtiin. Ei siis riitä, että ymmärtää vain suuria linjoja.